JultikaUniversity of Oulu repository

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä kielen rekistereistä. Aineistoni koostuu kymmenestä yhdeksäsluokkalaisten ryhmäkeskustelusta, joista jokaisessa on kolmesta kuuteen osallistujaa. Ryhmäkeskustelujen pohjana olen luetuttanut oppilailla neljä erilaista tekstinäytettä ja kuunteluttanut kolme ääninäytettä. Tavoitteenani on ollut tarkastella, millaisia piirteitä yhdeksäsluokkalaiset tuovat näytteistä esiin, miten he kuvailevat näytteiden kieltä ja miten he yhdistelevät näytteitä toisiinsa kielen perusteella. Analyysissani tarkastelen erityisesti oppilaiden tuottamaa metakieltä ja sitä, millainen kuva eri rekistereistä rakentuu oppilaiden tuottaman metakielen perusteella. Lisäksi tutkin, millaisia asenteita ja uskomuksia erityisesti oppilaiden tuottama toisen tason metakieli paljastaa. Tutkielmani on osa kansanlingvististä tutkimustraditiota ja lisäksi hyödynnän rekisterin käsitettä. Aineiston analyysissa olen käyttänyt menetelmänä sisällönanalyysia sekä sisältölähtöistä diskurssianalyysia. Lisäksi hyödynnän analyysissa jonkin verran myös keskusteluntutkimuksen käsitteistöä. Tulokseni osoittavat, että yhdeksäsluokkalaiset jakavat kielen erityisesti kahteen eri rekisteriin, joita ovat kirjakieli ja puhekieli. Jako ei kuitenkaan noudata perinteisiä kirjakielen ja puhekielen määritelmiä, ja oppilaiden mielestä myös kirjoitettu kieli voi olla puhekieltä ja päinvastoin. Maallikoille tyypilliseen tapaan yhdeksäsluokkalaisten keskusteluissa on nähtävä melko voimakas kirjakielen vinouma, ja oppilaat pitävät kirjakieltä ensisijaisena rekisterinä suhteessa puhekieleen. Puhekielelle ja kirjakielelle voi myös hahmottaa erilaisia alarekistereitä, joita ovat slangi, murre, nuorten kieli ja lissukieli sekä kertova ja opettava tai ohjaava rekisteri. Tutkielmani on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen, koska tämän päivän nuoret elävät hyvin erilaisessa tekstuaalisessa todellisuudessa kuin heidän vanhempansa. Koska etenkin nuorten multimodaalisessa maailmassa erilaiset puhutut ja kirjoitetut rekisterit tulevat jatkuvasti lähemmäs toisiaan ja yhdistyvät esimerkiksi erilaisissa sosiaalisen median palveluissa, on perusteltua ulottaa variaationtutkimus erilaisista puhutun kielen muodoista myös kirjoitettuun kieleen. Jatkossa voisikin olla hedelmällistä tutkia, miten eri ikäisten rekisterikäsitykset poikkeavat toisistaan.