JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Skandinavian mannerjäätikön Järvi-Suomen kielekevirran harjujen jatkuvuusarvoja sekä deglasiaatiovaiheen dynamiikkaa Salpausselkävyöhykkeen alueella Etelä-Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Järvi-Suomen kielekevirran alueen glasifluviaalisten harjujen sinuositeetti- eli jatkuvuusarvojen avulla pitkittäisharjujen syntyolosuhteita sekä tutkia kuinka kauas jäätikkö vetäytyi Heinolan deglasiaatiovaiheen aikana ennen Ensimmäisen Salpausselän syntyä. Aineistona käytettiin laserkeilausaineistoa (LiDAR) sekä maanpinnan digitaalista korkeusmallia (DEM, 10m). Aineistosta kartoitettiin paikkatieto-ohjelmiston avulla harjut sekä glasifluviaaliset muodostumat joiden pinnoilla esiintyi subglasiaalisia lineaatioita. Harjuja kartoitettiin 1000 kappaletta. Kartoitetuista harjuista laskettiin jatkuvuusarvot. Mitattujen jatkuvuusarvojen vaihteluväli oli 1,0–1,72. Keskiarvo oli 1,05. Tulosten perusteella voitiin todeta harjujen jatkuvuusarvojen pienenevän niiden pituuden kasvaessa. Tutkimuksessa esitettyjen tulosten perusteella pitkiä tunneleita on muodostunut vähemmän kuin lyhyitä tunneleita. Pitkissä sulavesitunneleissa hydrostaattinen paine on ollut normaalia ilmanpainetta suurempi, ja lyhyissä tunneleissa normaali ilmanpaine on ollut hydrostaattista painetta suurempi vaikuttaja. Glasifluviaalisia muodostumia, joiden pinnalla oli subglasiaalisia lineaatioita, havaittiin 23 kappaletta. Pohjoisin muodostumista sijaitsi 53 kilometriä Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välistä havaittiin kaksi muodostumaa. Havaintojen perusteella voidaan alustavasti todeta Skandinavian mannerjäätikön vetäytyneen ainakin 53 kilometriä Salpausselkävyöhykkeeltä Heinolan sulamisvaiheen aikana. Tämä tutkimus ei sisältänyt havaintojen varmentamista maastotutkimuksilla, ja niitä tulisi suorittaa tulosten vahvistamiseksi. Löydetyille glasifluviaalisille, lineaatioita omaaville muodostumille tulisi tehdä sedimentologisia ja iänmääritystutkimuksia, jotta saataisiin lisää tietoa jäätikön uudelleenetenemisoskillaation kestosta ja voimakkuudesta. Vertaamalla tuloksia esimerkiksi paleoilmastotutkimusten tuloksiin voidaan saada lisää tietoa lyhyen aikavälin ilmastonmuutoksista ja niiden vaikutuksista jäätiköiden käyttäytymiseen. Subglasiaalisia lineaatioita omaavien glasifluviaalisten muodostumien yhteydessä esiintyviä harjuja morfometrisesti tutkimalla voidaan saada lisää tietoa virtauskielekekkeiden käyttäytymisestä jäätikön sulamisen eri vaiheissa.