University of Oulu

Järvi-Suomen kielekevirran deglasiaatiovaiheen dynamiikasta Salpausselkävyöhykkeen alueella Etelä-Suomessa

Saved in:
Author: Seppänen, Anu1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu Mining School, Geology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 7.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705121829
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Seppänen, 2017
Publish Date: 2017-05-12
Physical Description: 75 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lunkka, Juha
Reviewer: Strand, Kari
Lunkka, Juha
Description:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Skandinavian mannerjäätikön Järvi-Suomen kielekevirran harjujen jatkuvuusarvoja sekä deglasiaatiovaiheen dynamiikkaa Salpausselkävyöhykkeen alueella Etelä-Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Järvi-Suomen kielekevirran alueen glasifluviaalisten harjujen sinuositeetti- eli jatkuvuusarvojen avulla pitkittäisharjujen syntyolosuhteita sekä tutkia kuinka kauas jäätikkö vetäytyi Heinolan deglasiaatiovaiheen aikana ennen Ensimmäisen Salpausselän syntyä. Aineistona käytettiin laserkeilausaineistoa (LiDAR) sekä maanpinnan digitaalista korkeusmallia (DEM, 10m). Aineistosta kartoitettiin paikkatieto-ohjelmiston avulla harjut sekä glasifluviaaliset muodostumat joiden pinnoilla esiintyi subglasiaalisia lineaatioita. Harjuja kartoitettiin 1000 kappaletta. Kartoitetuista harjuista laskettiin jatkuvuusarvot. Mitattujen jatkuvuusarvojen vaihteluväli oli 1,0 – 1,72. Keskiarvo oli 1,05. Tulosten perusteella voitiin todeta harjujen jatkuvuusarvojen pienenevän niiden pituuden kasvaessa. Tutkimuksessa esitettyjen tulosten perusteella pitkiä tunneleita on muodostunut vähemmän kuin lyhyitä tunneleita. Pitkissä sulavesitunneleissa hydrostaattinen paine on ollut normaalia ilmanpainetta suurempi, ja lyhyissä tunneleissa normaali ilmanpaine on ollut hydrostaattista painetta suurempi vaikuttaja. Glasifluviaalisia muodostumia, joiden pinnalla oli subglasiaalisia lineaatioita, havaittiin 23 kappaletta. Pohjoisin muodostumista sijaitsi 53 kilometriä Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välistä havaittiin kaksi muodostumaa. Havaintojen perusteella voidaan alustavasti todeta Skandinavian mannerjäätikön vetäytyneen ainakin 53 kilometriä Salpausselkävyöhykkeeltä Heinolan sulamisvaiheen aikana. Tämä tutkimus ei sisältänyt havaintojen varmentamista maastotutkimuksilla, ja niitä tulisi suorittaa tulosten vahvistamiseksi. Löydetyille glasifluviaalisille, lineaatioita omaaville muodostumille tulisi tehdä sedimentologisia ja iänmääritystutkimuksia, jotta saataisiin lisää tietoa jäätikön uudelleenetenemisoskillaation kestosta ja voimakkuudesta. Vertaamalla tuloksia esimerkiksi paleoilmastotutkimusten tuloksiin voidaan saada lisää tietoa lyhyen aikavälin ilmastonmuutoksista ja niiden vaikutuksista jäätiköiden käyttäytymiseen. Subglasiaalisia lineaatioita omaavien glasifluviaalisten muodostumien yhteydessä esiintyviä harjuja morfometrisesti tutkimalla voidaan saada lisää tietoa virtauskielekekkeiden käyttäytymisestä jäätikön sulamisen eri vaiheissa.
see all

Subjects:
Copyright information: © Anu Seppänen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.