JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen aiemman kirjallisuuden pohjalta, miten kasvattaja voi päiväkodissa tukea kaksikielisen lapsen ensikieltä, joka on muu kieli kuin suomi. Samalla tutkielmassa perehdytään siihen, mikä merkitys lapsen oman äidinkielen tukemisella ja huomioimisella päiväkodin arjessa on lapselle. Tutkimukseni pääkysymykseksi muotoutui: ”Miten varhaiskasvattaja voi tukea kaksikielisen lapsen ensikielenä olevan äidinkielen kehitystä varhaiskasvatuksessa?” Suomessa päiväkodeissa on yhä enemmän kaksikielisiä lapsia, joten tutkielmani pyrkii vastaamaan siihen, millaisia menetelmiä kasvattajilla on kaksikielisten lasten äidinkielen tukemisessa. Tämä kandidaatintyö on laadullinen tutkimus. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Olen käyttänyt tutkimuksessa lähteinä luotettavia ja vertaisarvioituja, kansallisia että kansainvälisiä artikkeleita ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta sekä alan asiantuntijoiden tutkimuksia ja toimitettuja teoksia. Tavoitteenani on tutkimuskirjallisuudesta saadut tulokset yhdistää yhteneväiseksi kokonaisuudeksi, ja luoda mahdollisimman kattava kuva siitä, miten kaksikielisten lasten äidinkieltä, joka ei ole suomi, voidaan päiväkodissa tukea. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kaksikielisyyden määritelmän ja äidinkielen määritelmän avaamisesta. Samalla perehdytään kaksikielisyyden kehittymisprosessiin sekä äidinkielen merkitykseen erityisesti lapselle. Lisäksi tuon esille varhaiskasvatusta velvoittavien lakien ja asiakirjojen merkityksen aiheelle sekä vastaan tutkimukseni pääkysymykseen. Tämän tutkimuksen tuloksista ilmeni, että päiväkodissa kasvattajien tulisi huomioida lasten äidinkielen tärkeys, rohkaista lasta käyttämään ensikieltään sekä sallia lapsen ensikielen käyttäminen päiväkodin arjessa. Tutkimastani kirjallisuudesta korostuu, että lapsen oman äidinkielen tulee näkyä päiväkodin arjessa esimerkiksi niin, että ryhmässä opetellaan ryhmän lasten äidinkielillä tervehdyksiä ja numeroita sekä kuunnellaan satuja ja lauletaan lauluja. Äidinkielen tukemisessa tärkeässä roolissa on myös vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys sekä oppimisympäristön rakentaminen niin, että siellä näkyy lasten eri kielet.