University of Oulu

Naista merkitsevät sanat pohjoispohjalaisessa kansanrunoudessa

Saved in:
Author: Haakana, Johanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252111
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Haakana, 2017
Publish Date: 2017-05-29
Physical Description: 88 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Palola, Elina
Description:
Tutkimukseni aiheena on lekseemien akka, emäntä, eukko, vaimo, ämmä, neito ja tyttö merkitys ja käyttö kansanrunoudessa. Aineistonani on Suomen kansan vanhojen runojen (SKVR) osat XII1 ja XII2 eli Pohjois-Pohjanmaalta kerätyt kansanrunot sähköisenä korpuksena. Runoja aineistoissani on yhteensä 476. Tavoitteenani on selvittää, millaisia merkityksiä akka, emäntä, eukko, vaimo, ämmä, neito ja tyttö saavat kansanrunoudessa, millaisissa konteksteissa ne viittaavat tiettyihin merkityksiin sekä millaisia kollokaatteja ja sävyjä lekseemit saavat. Vertaan myös tutkimieni lekseemien sanakirjamerkityksiä, merkitystä Suomen murteissa ja runoista esiin nousseita merkityksiä ja selvitän, ovatko merkitykset muuttuneet ajan saatossa. Apunani tässä ovat Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja sekä Suomen murteiden sanakirjan ja Suomen murteiden sana-arkiston kokoelmat. Tavoitteenani on lisäksi selvittää, saadaanko kansanrunojen naiskuvasta vihjeitä merkityksiä selvittämälllä. Tutkimukseni teoreettisena ja metodisena taustana ovat murremaantiede, leksikaalinen semantiikka, kontekstuaalinen semantiikka ja filologinen tekstintutkimus. Käytännössä tarkastelen, mitä tutkimani lekseemin sisältävä säe tarkoittaa ja on tarkoittanut tekstin aikaisessa kulttuurissa ja kuinka runo kokonaisuudessaan on tulkittava. Tämä muodostaa kontekstin, jonka perusteella etsin merkityksen tutkimalleni lekseemille. Murremaantiede on tutkimuksessani mukana siltä osin, että vertaan kansanrunoista löytämiäni merkityksiä murteista löytyviin merkityksiin. Tutkimukseni osoittaa, että akka, emäntä, eukko, vaimo, ämmä, neito ja tyttö saavat kansanrunoudessa yhteneväisiä merkityksiä Kielitoimiston sanakirjan, Nykysuomen sanakirjan ja murteista löytyvien merkityksien kanssa. Lisäksi akka saa uudeksi merkityksekseen 'äidin', emäntä 'emuun', eukko 'talon tai paikan naispuolisen hallitsijan', vaimo 'synnyttäjän', ämmä 'talon tai paikan naispuolisen hallitsijan' ja neito 'morsiamen' sekä 'talon tai paikan nuoremman naispuolisen asukkaan'. Vaikka murteet ja nykysuomi esittävät akan, eukon ja ämmän halventavina nimityksinä, kansanrunouden kieli tuo ne esiin suhteellisen neutraaleina ilmauksina. Neito ei saa aineistossani ollenkaan negatiivisia määreitä. Ylistävät kollokaatit ja määreet liitetään lähinnä mytologisiin naishahmoihin, joten akka, emäntä, eukko, vaimo, ämmä, tyttö ja neito ovat mytologisina hahmoina korkeammassa asemassa kuin todellisina hahmoina. Todellisina hahmoina naiset liikkuvat runoissa arkisen elämän piirissä ja nähdäkseni näihin viitataan sen tähden suhteellisen neutraaliin sävyyn.
see all

Subjects:
Copyright information: © Johanna Haakana, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.