University of Oulu

EGUS ja hevosen ruuansulatuskanavan bakteerikanta

Saved in:
Author: Rytkönen, Annastiina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Biochemistry and Molecular Medicine, Biochemistry
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252140
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Rytkönen, 2017
Publish Date: 2017-05-29
Physical Description: 28 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:
Hevosen ruuansulatuskanava on hyvin uniikki. Hevosen maha on pieni verrattuna muihin saman kokoisiin nisäkkäisiin ja vapaasti laiduntava hevonen käyttääkin lähes puolet vuorokaudestaan syömiseen. Hevosen ruuansulatuskanava on kehittynyt hyödyntämään kuitupitoisen ja matalaenergisen ruuan ravintoaineet, joten paljon fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi muuttaa mahan olosuhteita ja bakteerikantaa joskus niinkin rajusti, että eläin sairastuu. (Perkins et al. 2012) Mahahaavat ovat hevosten yleisimpiä sairauksia ja niistä kärsii lähteestä riippuen 53-93 % täysikasvuisista kesyhevosista (Begg & O’Sullivan 2003, Perkins et al. 2012). Mahahaavaan liittyy usein ähkyjä, painon laskua ja suorituskyvyn heikkenemistä, mutta monet kilpahevoset sairastavat sitä täysin oireettomana (Perkins et al. 2012). Suurin osa aikuisten hevosten mahahaavoista esiintyy mahan limakalvon pintakerroksessa ruokatorvessa, mahalaukussa, mahanportissa tai pohju-kaissuolessa (Dong et al. 2016, Perkins et al. 2012). Mahan happopitoisuuden nousu ja hapolta suojaavan limakalvon heikkeneminen edistävät usein mahahaavan syntyä. Mahan happopitoisuutta ja siten pH:ta voivat nostaa esimerkiksi kasvanut suolahapon eritys sekä VFA:t, joita syntyy käymisreaktioissa bakteerien hajottaessa väkirehua. (Perkins et al. 2012) Kasvinsyöjillä ruuansulatuskanavan mutualistinen mikrobikanta osallistuu suurelta osin ravintoaineiden muuttamiseen käytettävään muotoon, jolloin kannalla on myös suuri merkitys eläimen terveyden, kasvun ja selviytymisen kannalta. Tyypillisesti kasvinsyöjän ruuansulatuskanavan mikrobikanta koostuu bakteereista, arkeista, alkueläimistä ja fungeista (St-Pierre et al. 2012). Suurinta osaa hevosen mahasta hallitsevat vain tiettyihin lajeihin kuuluvat bakteerit. 92,7 % mahan bakteerikannasta koostuu Firmicutes-, Proteobacteria-, Bacteroidetes- ja Actinobacteria-pääjaksoista (Dong et al. 2016). Terveen hevosen mahan limakalvojen mikrobiomista tiedetään hyvin vähän, eikä mikrobiomin vaikutusta mahan sairauksiin ole kattavasti tutkittu. Helicobacter-lajit ovat riskitekijöitä esimerkiksi ihmisen mahahaavan synnyssä (Shio-tani & Graham 2002). Hevosen mahasta tätä bakteeria ei kuitenkaan monissa tutkimuksissa ole löydetty lainkaan tai löydökset eivät ole korreloineet mahahaavan esiintymisen kanssa (Bezdekova & Futas 2009, Dong et al. 2016, Husted et al. 2010). Muilla mikrobeilla voi sen sijaan olla vaikutusta mahahaavan syntyyn, sillä Randwickin Equine Centerissä vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin mahalaukun limakalvon haavaumien olevan usein vakavampia kuin mahanportin (Begg & O’Sullivan 2003). Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä monet tekijät suojaavat mahalaukun limakalvoa hapolta, ja viittaa siis muiden tekijöiden, esimerkiksi joidenkin mahalaukun bakteerien olevan riskitekijöitä mahahaavan synnyssä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Annastiina Rytkönen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.