University of Oulu

Joka-, mikä- ja kuka-relatiivikonstruktioiden virheet virolaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa

Saved in:
Author: Huttu-Hiltunen, Maria1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252153
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Huttu-Hiltunen, 2017
Publish Date: 2017-05-29
Physical Description: 83 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Frick, Maria
Reviewer: Sivonen, Jari
Frick, Maria
Description:
Pro gradu -tutkielmassani olen tarkastellut joka-, mikä- ja kuka-relatiivikonstruktioita virolaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Tutkimukseni tavoitteena on ollut selvittää, millaisia virheitä oppijat ovat kunkin relatiivikonstruktion kohdalla tehneet ja mistä virheet mahdollisesti johtuvat. Tähän liittyen tarkoitukseni on ollut tutkia, onko joidenkin virheiden kohdalla havaittavissa viron kielen siirtovaikutusta. Virheitä olen tarkastellut seuraavissa neljässä virhetyypissä: 1) pronominin tai korrelaatin paikka tekstissä on virheellinen, 2) pronomini tai korrelaatti on väärässä muodossa, 3) korrelaattia ei ole ilmipantu tai se on epäselvä ja 4) pronominivalinta on virheellinen. Edellä lueteltuihin virhetyyppeihin liittyen tarkoitukseni on lisäksi ollut saada selville, mitkä ovat yleisimmät suomenoppijoiden kirjoitelmissa ilmenevät virhetyypit. Tutkimukseni on korpuspohjainen ja kuuluu kontrastiivisen kielentutkimuksen ja virheanalyysin viitekehykseen. Aineistonani on ollut 123 suomea vieraana kielenä oppineen virolaisen kirjoittajan kirjoitelmaa, jotka sijoittuvat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille B1-B2. Kyseiset kirjoitelmat olen kerännyt Kansainvälisen oppijansuomen korpuksesta (ICLFI). Tutkimusmetodini tekstejä tarkastellessani on ollut pääosin kvalitatiivinen, mutta olen kuitenkin hyödyntänyt kvantitatiivisia menetelmiä silloin, kun olen tarkastellut jonkin teksteissä havaitsemani piirteen yleisyyttä tai toistuvuutta. Tutkimuksestani metodologisesti erityisen kiinnostavan tekee käyttämäni potentiaalisen esiintymisen analyysi: sen lisäksi, että olen laskenut eri virhetyyppien prosentuaalisen osuuden jokaisen relatiivikonstruktion virheellisistä esiintymistä, olen laskenut myös, mikä on virheellisten muotojen osuus kunkin relatiivikonstruktion kaikista esiintymistä. Tämä laskentatapa on siis sisältänyt myös kohdekielen standardien mukaisesti muodostetut tapaukset. Kiinnostavaa on myös se, että olen verrannut oppijansuomiaineistoni virheitä natiiviaineiston virheisiin. Kyseinen vertailu antaa viitteitä siitä, mitkä tutkituista virhetyypeistä ovat natiiveille ja ei-natiiveille yhteisiä. Tutkimusaineistoni analyysi osoittaa, että eniten virheitä suhteessa kaikkiin relatiivikonstruktioesiintymiin on tehty kuka-konstruktion kohdalla. Toisiksi eniten virheitä on tehty mikä-konstruktion kohdalla, ja vähiten virheitä tapausten kokonaislukumäärään suhteutettuna on tehty joka-relatiivikonstruktion kohdalla. Tulokset mikä- ja kuka-relatiivikonstruktioiden suuresta virheellisestä määrästä aineistossani puoltavat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan kieltä opetteleva soveltaa uuteen kieleen niitä rakenteita ja ilmaisustrategioita, jotka hän jo ennestään hallitsee. Relatiivipronominit, mikä ~ mis ´joka, mikä´; kuka ~ kes ´joka, kuka´, poikkeavat käytöltään suomessa ja virossa, vaikka vartaloiltaan pronominit muistuttavat toisiaan. Joka-relatiivipronominilla taas ei virossa ole olemassa omaa vastinetta. Lähde- ja kohdekielen samanlaisuudet auttavat oppijoita kohdekielen tuottamisessa, mutta ne saattavat myös ohjata oppijaa harhaan esimerkiksi tapauksissa, joissa viron ja suomen sanojen konvergenssi on fonologinen mutta ei semanttinen. Oppijankieli- ja natiiviaineistojen vertailusta saadut tulokset osoittavat, että molemmissa aineistoissa eniten virheitä on tehty pronominivalinnassa eli tutkielmani virhetyypissä 4. Kyseisen virhetyypin yleisyys niin oppijankieliaineistossa kuin natiiviaineistossa osaltaan indikoi, että relatiivipronominien valintaan vaikuttavat periaatteet eivät ole täysin kummankaan kielenkäyttäjäryhmän hallinnassa, ja niihin olisi hyvä panostaa sekä äidinkielen tunneilla että vieraan kielen opetuksessa. Toiseksi yleisin oppijankieliaineistoni virhetyyppi on virhetyyppi 2, jossa pronominia tai korrelaattia on taivutettu virheellisessä luvussa tai sijassa. Toisin kuin oppijankieliaineistossani natiiviaineistossa ei kyseisessä virhetyypissä esiinny kuin yksi virhe. Suomenoppijoiden virheet selittynevätkin virhetyypin 2 kohdalla pitkälti lähdekielen siirtovaikutuksella. Virhetyyppien 1 ja 3 tapauksista taas lähes kaikissa virheet vaikuttaisivat olevan seurausta pitkistä ja jäsentymättömistä lauserakenteista. Oppijat ovat mitä ilmeisimmin tavoitelleet taitotasolleen liian monimutkaista kohdekielistä rakennetta, jolloin virhetyypin 1 tapauksissa korrelaatti on jäänyt liian kauas siihen viittaavasta relatiivipronominista ja virhetyypin 3 tapauksissa korrelaatti on jäänyt kokonaan merkitsemättä tai muuten epäselväksi. Olen osaltani pyrkinyt virheiden syiden analysoinnissa noudattamaan aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyvää jakoa, jossa virheet on luokiteltu lähdekielestä aiheutuviin interlingvaalisiin, kielen sisäisiin intralingvaalisiin virheisiin sekä kehityksellisiin eli oppijoiden kielitaitotasosta johtuviin virheisiin. Kuitenkaan läheskään aina ei voida sanoa, onko jokin selvästi lähdekielen vaikutusta vai kohdekielestä johtuvaa. Virheiden taustalla saattaa olla samanaikaisesti monenlaisia vaikuttavia tekijöitä, eikä esimerkiksi kohdekielen oman systeemin vaikutus ole intralingvaalisissakaan virheissä yksiselitteinen, sillä useissa tapauksissa ne saavat alkunsa äidinkielen siirtovaikutuksesta. Tämän myös oma tutkimukseni näyttäisi osaltaan todentavan, ja tästä syystä olen paikoitellen esittänyt virheille useamman mahdollisen eri selityksen.
see all

Subjects:
Copyright information: © Maria Huttu-Hiltunen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.