JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimuksen tarkoitus oli kuvailla millaisia ovat vanhuspolitiikan johtamisen strategiat valtionhallinnon johtamisessa, ja mitä arvoja niihin sisältyy vanhusten näkökulmasta. Vanhuspolitiikka kattaa kaikki yhteiskunnalliset toimenpiteet, joilla julkisessa sosiaali- ja terveyspolitiikassa ja hyvinvointipolitiikassa huomioidaan vanheneminen ja vanhusten tarpeet. Vanhuspolitiikan strategioilla tarkoitetaan valtionhallinnon vanhustenhuollon johtamisen hankkeita, kehittämisohjelmia ja -suunnitelmia, joiden tavoitteena on vanhusten elinoloihin vaikuttaminen. Strategioiden taustalla vaikuttavat yhteiskunnan arvovalinnat. Strategiat ovat informaatiojohtamisen välineitä, joilla valtionhallinto toteuttaa vanhuspolitiikan strategioita. Laadullisen tutkimuksen aineistona ovat valtionhallinnon ja sosiaali- ja terveyspolitiikan instituutioiden keskeiset vanhuspolitiikan asiakirjat (n=15) vuosilta 2010–2015. Harkinnanvarainen otos kerättiin vapaasti saatavasta internet-aineistosta, koostuen raporteista, muistioista, ohjeista ja suosituksista, joiden tuottajia olivat Sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiovarainministeriön, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ja Valviran työryhmät. Aineiston koko oli 540 sivua, josta valittiin vanhuspolitiikkaa koskevat tekstin osat lopulliseen analyysiin. Tutkimuksen taustateoria oli sosiaalinen konstruktivismi, ja aineisto analysoitiin diskurssianalyysilla. Aineistosta rakennettiin viisitoista diskurssia, jotka kuvaavat vanhuspolitiikan johtamisen strategioita ja arvoja. Tulokset osoittavat, että vanhuspolitiikan strategiat tukevat hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista kunnissa. Rakenneuudistuksen tavoitteena on siirtyminen laitoshoidosta kotihoitoon, sekä korvaavien palveluiden kehittäminen. Vanhuspolitiikan strategioilla halutaan tukea vanhusten itsemääräämisoikeutta, valinnanvapautta, itsenäisyyttä, osallistumista. Strategioissa laatu oli keskeinen tekijä, ja esiin nousi vanhuspolitiikan kahtia jakaantunut käsitys laadusta. Se heijastui myös muihin strategioihin. Kustannuksia painottava laskennallinen laatu ja perinteinen hoivan laatu olivat kilpailevia diskursseja. Diskurssit korostivat ikääntymisen vaikutuksia sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Vanhukset koettiin yhteiskunnan taakkana. Keskeisiä arvoja strategioissa olivat itsenäisyys, osallistuminen, valinnan vapaus, yhteiskunnallinen hyväksyminen ja sopeutuminen vanhusväestön lisääntymiseen, sekä kohdennetut palvelut ja hyvä hoiva.

The purpose of the study is to describe the kind of strategies there are in state-level elder care policy in Finnish elder care management and to describe the values included in these strategies from older people’s point of view. On government level, elder care policy covers all the practices aimed to provide healthy life and welfare for older people. It is part of a wider-level national social and health policy. Strategic documents are the tools used in the government’s steering by information focusing on municipalities’ elder care policy implementation. The qualitative study is based on the state government’s and social and health institutions’ documents between the years 2010–2015 concerning elder care policy and management. A purposeful sample of free-access documents was collected on the internet. These documents were aimed at supporting the implementation of the state government’s elder care policy goals. The documents (n=15) include reports, memorandums, information guides and recommendations, and they were produced by working groups associated with the Ministry of Social Affairs and Health, Ministry of Economic Affairs, Department of Health and Welfare and the National Supervisory Authority of Welfare and Health (Valvira). The material comprised 540 pages, of which the parts concerning elder care policy and management were chosen for the final analysis. The study was based on social constructivist theory and data were analysed through discourse analysis. Fifteen discourses were constructed, describing strategies and values involved in elder care policy. The results show that the strategic main goals are structural changes in elder care services, a shift from institutional care to home care, and development of new forms of compensatory care. There were some conflicting discourses. The division of the quality concept produced two competing discourses, which was also reflected in other strategies. The discourses highlight the effect of longevity on economic and societal sustainability and future care costs. Ageing of the population is seen as a burden in society, and societal acceptance and adaptation are necessary for coping with it. The core values in the strategies were linked to older peoples’ good health and quality of life. The key values include autonomy, healthy ageing, appropriate aid, person-centred caring, and freedom of choice.