University of Oulu

Anaraskiel saddonoomah : noomai etymologia já sadoi kiävttu purramassan já tiervasvuoda naanoodmist

Saved in:
Author: Ukkonen, Kirsi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute for Saami Studies, Saami Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012358
Language: Inari Sami
Published: Oulu : K. Ukkonen, 2017
Publish Date: 2017-06-02
Physical Description: 145 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Olthuis, Marja-Liisa
Tormilainen, Helena
Reviewer: Olthuis, Marja-Liisa
Koponen, Eino
Description:

Abstract

Taan tutkâmušâst mun tuuđhâm anarâškiel šaddonoomâi etymologia. Ulmen lâi selvâttiđ, magarijn šadoin kávnojeh anarâškiel noomah, mii lii nomâttâsâi algâpuáttim já mon puáris säänih toh láá. Oovdânpuávtám šadoi ärbivuáválâš kevttim já selvâttâm, moh láá šadoi kevttimmáhđulâšvuođah purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist tááláá ääigi. Tuuđhâm, uáinoo-uv tehálij šadoi merhâšume noomâin mahtnii. Taat lii vuosmuš häävi, ko anarâškiel šaddonoomâi etymologia lii tutkum. Väljejim tutkâmušân 54 táválijd muorâid já muorjijd sehe šaddoid, moid kavnui ärbivuáválâš kevttim sämmilij kooskâst já moh liččii ávháliih purrâmuššân já tiervâsvuođâ tiet. Šadoi lasseen valdim tutkâmušân fáárun kyevti čááná; tyevli já suáhikuobbâr.

Tutkâmušâst kiävtám historjálâš-viärdádâllee metodijd. Árvuštâlâm nomâttâsâi ave já miäruštâlâm, mon ahekiärdán toh kuleh. Ave miäruštâllâm tábáhtuvá etymologlijn käldein finnejum tiäđu, nomâttâsâi levânem sämikielâin sehe nomâttâsâi olgohäämi analysistem vuáđuld. Iššeen kiävtám suomâkielâ etymologlijd käldeid. Kirjálijn käldein tuuđhâm magareh ahekeerdih puáris aalmugnoomâi siste kávnojeh. Nuorâ aalmugnoomâid já oppâráhtusijd noomâid iäruttâlâm kirjálij käldei vuáđuld. Nomâttâsâi algâpuáttim árvuštâlâm meiddei nomâttâsâi semantlij merhâšuumij vuáđuld talle, ko tot lii máhđulâš.

Kuávdáš šadoh sämmilijd láá lamaš myerjih já muorah. Puárásuboh noomah láá muorjijn já muorâin, moi noomah láá távjá puáris kielâ jieijâs säänih. Semantlávt puáris šaddonoomâin ij čielgâs, maid noomah kovvejeh. Noomâi kuhes historjá muštâl šadoi merhâšuumeest. Nuorâ aalmugnoomah já oppâráhtusiih noomah kovvejeh šadoi jiešvuođâ, šoddâmsaje, kevttimvyevi, kevttee, levânem teikkâ algâpuáttim. Šoddâmsaje uáinoo noomâin täävjib ko eres ääših. Kevttimvyehi uáinoo motomijn šaddonoomâin.

Sämikielâlii etymologlâš tutkâmuš lii rahtum uccáá ađai puohlágán taan syergi lasetutkâmuš ličij anolâš. Anarâškielâlij šaddonoomâi etymologia tutkâm kolgâččij juátkiđ viijđásub amnâstuvváin já šaddonomâttâsâin ličij tárbu selvâttiđ aainâs-uv aalmugnoomâi etymologia. Puárásumosij sämikielâlij saanij tutkâmuš tábáhtuvá hyelkkikielâi etymologlij käldei vuáđuld, tađe lii tárbu sämikielâi jieččân tutkâmušân. Uđđâ oppâráhtusijd noomâid puávtáččij tutkâđ Marja-Liisa Olthuis nomâttem meetood mield.

Ličij pyeri selvâttiđ sämmilij šadoi kevttimärbivuovijd já kevttimvuovij iäruid sämmilij kooskâst sehe uáinojeh-uv máhđuliih iäruh noomâin. Purrâmâškevttim lasseen šadoi eres kevttimvuovij vaikuttâsâid puávtáččij selvâttiđ já tutkâđ maht toh uáinojeh noomâin.

Tutkâmušâst selvânii, ete tááláá anarâškielâst láá suullân 850 šaddošlajânomâttâssâd. Noomâin 270 láá aalmugnoomah já vááijuv 600 nommâd láá oppâráhtusiih. Tutkâmuš ohtâvuođâst čielgâi, ete anarâškielâlijn šaddonomâttâsâin láá monnii verd nomâttemčuolmah. Toh láá eenâb oppâráhtusijn noomâin já nuorâ aalmugnoomâin ko puáris noomâin. Šaddonommâpargoid lii tárbu juátkiđ já tievâsmittiđ nomâttâsâid sehe njuolgiđ nomâttem epičielgâsvuođâid.

see all

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tutkin inarinsaamenkielisten kasvinnimien etymologiaa. Tavoitteena oli selvittää, millaisille kasveille löytyy inarinsaamenkielinen nimi, mikä on nimitysten alkuperä ja kuinka vanhoja sanoja ne ovat. Esittelen kasvien perinnekäyttöä ja selvitän, millaisia käyttömahdollisuuksia kasveilla on ravintona ja terveyden vahvistamisessa nykyaikana. Tutkin, näkyykö tärkeiden kasvien merkitys nimissä jollain tavalla. Valitsin tutkimukseen 54 keskeistä puuta, marjaa sekä kasveja, joille löytyi perinnekäyttöä saamelaisten keskuudessa ja jotka olisivat hyödyllisiä ravintona ja terveyden edistämisessä. Kasvien lisäksi otin tutkimukseen mukaan kaksi kääpää; pakurikäävän ja taulakäävän.

Käytän tutkimuksessa historiallis-vertailevaa metodia. Arvioin nimitysten ikää ja määritän, mihin etymologiseen kerrostumaan ne kuuluvat. Iän määritys perustuu etymologisten lähteiden tietoihin, nimitysten esiintymiseen saamenkielissä (levikki) sekä nimitysten ulkoasun analysointiin. Apuna käytän suomenkielen etymologisia lähteitä. Kirjallisista lähteistä tutkin millaisia etymologisia kerrostumia vanhojen kansannimitysten kerrostumasta löytyy. Nuoret kansannimitykset ja opintekoiset nimet erottelen kirjallisten lähteiden perusteella. Nimitysten alkuperää arvioin myös semanttisen merkityksen perusteella, kun se on mahdollista.

Keskeisiä kasveja saamelaisille ovat olleet marjat ja puut. Vanhimmat nimet ovat marjoilla ja puilla, joitten nimet ovat yleensä vanhoja kielen omaperäisiä sanoja. Vanhojen kasvinnimien semanttinen merkitys ei selviä. Nimien pitkä historia kuvaa kasvien merkitystä. Nuoret kansannimitykset ja opintekoiset nimet kuvaavat kasvien ominaisuuksia, kasvupaikkaa, käyttötapaa, käyttäjää, levikkiä tai alkuperää. Kasvupaikka näkyy nimissä useammin kuin muut asiat.

Saamenkielten etymologista tutkimusta on tehty vähän eli kaikki alan lisätutkimus olisi hyödyllistä. Inarinsaamenkielisten kasvinnimien etymologista tutkimusta pitäisi jatkaa laajemmalla aineistolla ja kasvinnimistä ainakin vanhojen kansannimitysten etymologiaa olisi selvitettävä. Vanhimpien saamenkielisten sanojen tutkimus tapahtuu sukukielten etymologisten lähteiden perustella, joten tarvetta saamenkielten omalle tutkimukselle on. Uusien opintekoisten nimien tutkimuksessa voisi hyödyntää Marja-Liisa Olthuisin uudisnimien nimitysten metodia. Olisi hyvä selvittää saamelaisten kasvinkäyttöperinteitä ja käyttöperinteen eroja eri saamelaisryhmien välillä sekä sitä, näkyvätkö mahdolliset erot nimissä. Ravintokäytön lisäksi kasvien muitakin käyttötapoja ja niiden vaikutuksia nimissä tulisi selvittää.

Tutkimuksessa selvisi, että inarinsaamen kielessä on noin 850 kasvinnimitystä. Nimistä 270 on kansannimityksiä ja vajaa 600 nimeä opintekoisia. Tutkimuksen yhteydessä selvisi, että inarinsaamenkielisissä kasvinnimityksissä on jonkin verran epäselvyyksiä. Niitä on enemmän opintekoisissa nimissä ja nuorissa kansannimityksissä kuin vanhoissa nimissä. Kasvinnimityötä olisi tarve jatkaa ja täydentää nimityksiä sekä oikaista nimitysepäselvyydet.

see all

Subjects:
Copyright information: © Kirsi Ukkonen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.