University of Oulu

Kodaid ovttastuvvan : golbma giela ja guokte guovttegielat máná davvisámegiel giellakonteavsttas

Saved in:
Author: Saijets, Joni1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Giellagas Institute for Saami Studies, Saami Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012368
Language: Northern Sami
Published: Oulu : J. Saijets, 2017
Publish Date: 2017-06-02
Physical Description: 76 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Jomppanen, Marjatta
Koponen, Eino
Reviewer: Vuolab-Lohi, Kaarina
Koponen, Eino
Description:
Lean dutkan iežan pro gradu -barggustan guovtti 4;4-jahkásaš oappáža suoma- ja dárogiela kodaid ovttastumiid davvisámegiela cealkagiin. Dutkangažaldagat ledje guokte: 1) Makkár kodaid ovttastumit leat dábálaččat leksikála ja morfologalaš dásiin cealkagiid ja sániid siste? 2) Makkár cealkagiid gaskasaš kodaid ovttastumit materiálas gávdnojit? Kodaid ovttastuvvan mearkkaša gielaid dáhtokeahtes ovttastuvvama (gč. Hassinen 2002: 45) fonologiija, morfologiija, sátneráju ja syntávssa dáfus, muhto čielggadan dušše sátneráju ja morfologiija dásiin. Materiála lean bádden juovlabasiid 2013 áigge Guovdageainnus ja dat sisttisdoallá simultánalaččat davvisáme- ja suomagiela oččodeaddji máná guoktá spontána giela čohkkedettiin Duplo ealliidgárddi sudno vánhemiiguin. Materiála guhkkodat lea vehá badjel guokte diimmu. Dán dutkamušas geavahuvvojit deskriptiivalaš ja kvalitatiivalaš dutkanvuogit ja gielladiehtagis dát dutkamuš gullá giellasosiologiija, morfologiija, mánágiela, gielaid oččodeami, guovtte- ja máŋggagielatvuođa surggiide. Materiála lean juohkán cealkagiid siskkáldas, sániid siskkáldas ja cealkagiid gaskasaš kodaid ovttastumiide (gč. Gardner-Chloros 2008: 63–64). Lean govvidan kodaid ovttastumiid davvisámegiela (Nickel & Sammallahti 2011), dárogiela (Farlund ja earát 2002 & Strandskogen 1986) ja suomagiela giellaoahpaid (VISK 2014) mielde. Kodaid ovttastumit leat materiálas: 1) suomagiela sánit mat leat ovttastuvvan davvisámegiela cealkagiin. 2) Dárogiela sánit mat leat ovttastuvvan davvisámegiela cealkagiin. 3) Sániid siskkáldas morfologalaš ovttastumit, ovttastuvvantiippat leat: dárogiela vearba + davvisámegiela morfema, dárogiela substantiiva + davvisámegiel affiksa, davvisámegiela substantiiva + suomagiela affiksa, suomagiela substantiivvat ja vearbbat + davvisámegiela morfemat. 4) Guovttegielat goallosánit, ovttastuvvantiippat leat: dáro- ja davvisámegiela sátni, davvisáme- ja suomagiela sátni, dáro- ja suomagiela sátni. Dehálamos bohtosat leat ahte dávjjimusat leat ovttastuvvan suomagiela luovos morfemat, omd. ovi (‘uksa’), ja morfologalaččat dievaslaš sátnehámit dahje čadnon morfemat, omd. sinulle (‘dutnje’). Sániid siskkáldas kodaid ovttastumiin lei dábálaš ahte dárogiela vearba sámáiduvvá kontrakšuvdna vearban: dárogiela vearba + davvisámegiela infinitiiva t-dovddaldat, omd. hoppe + -t → hoppet ‘njuiket’. Maiddái davvisámegiela rekšuvdnavearbba geažil suomagiela substantiivii ovttastuvai dávjá davvisámegiela sojahangeažus, omd. Bussá liiko maitoi (‘mielkái’). Dán dutkamuša vuođul sáhttá lohkat, ahte kodaid ovttastumit leat dábálaččat máná guoktá gielas. Sivvan dása lea giellabirrasa girjáivuohta, bearraša giellageavaheapmi ja sudno giella lea ain ovdáneamen, de dat eai danin leat feaillat. Dutkamuša sáhtášii joatkit nu ahte čielggadivččii álggos dán materiála kodaid ovttastumiid fonologalaš, syntávssalaš ja semantihkalaš dásiin ja de veardidivčče dan seamma ahkásaš guovttegielat sámegielat mánáid gielaide. Sáhtášii maid dutkat máná guoktá dálá gielladili, de sáhtášii oaidnit leago kodaid ovttastuvvan ain dábálaš vai leatgo dat geahppánan dahje lassánan.
see all

Olen tutkinut pro gradu -työssäni kahden 4;4-vuotiaan suomen- ja norjankielen koodien yhdistymisiä pohjoissaamen lauseissa. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaiset koodien yhdistymiset ovat tavallisia leksikaalisella ja morfologisella tasoilla lauseiden ja sanojen sisällä? 2) Millaisia lauseiden välisiä koodien yhdistymisiä materiaalissa löytyy? Koodien yhdistyminen tarkoittaa kielten tahatonta yhdistymistä (kts. Hassinen 2002: 45) fonologisella, morfologisella, sanaston ja syntaksin tasoilla, mutta selvitän vain sanaston ja morfologian tasoilla. Materiaalin olen nauhoittanut joulupyhien 2013 aikaan Koutokeinossa ja se sisältää kahden simultaanisesti pohjoissaamen- ja suomenkieltä omaksuvan lapsen spontaania kieltä heidän kootessa vanhempiensa kanssa Lego Duplo eläintarhaa. Materiaalin pituus on vähän yli kaksi tuntia. Tässä tutkimuksessa käytetään deskriptiivisiä ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja kielitieteessä tämä tutkimus kuuluu kielisosiologian, morfologian, lapsenkielen, kaksi- ja monikielisyyden aloille. Materiaalin olen luokitellut lauseiden sisäisiin, sanojen sisäisiin ja lauseiden välisiin koodien yhdistymisiin(kts. Gardner-Chloros 2008: 63–64). Olen tarkastellut koodien yhdistymisiä pohjoissaamenkielen (Nickel & Sammallahti 2011), norjan kielen (Farlund ja muut 2002 & Strandskogen 1986) ja suomenkielen kielioppien mukaan. Koodien ovat yhdistyneet materiaalissa: 1) suomen sanat yhdistyneet pohjoissaamen lauseisiin. 2) Norjan sanat yhdistyneet pohjoissaamen lauseisiin. 3) Sanojen sisäiset morfologiset yhdistymistyypit: norjan verbi + pohjoissaamen morfeemi, norjan substantiivi + pohjoissaamen affiksi, pohjoissaamen substantiivi + suomen affiksi, suomen substantiivit ja verbit + pohjoissaamen morfeemit. 4) kaksikieliset yhdyssanat, jotka koostuvat ovat norjan ja pohjoissaamen sanoista, pohjoissaamen ja suomen sanoista, sekä norjan ja suomen sanoista. Tärkeimmät tulokset ovat että useimmiten ovat yhdistyneet suomen vapaat morfeemit (ovi ’uksa’) ja sidotut morfeemit, esim. sinulle (’dutnje’). Sanojen sisäisissä yhdistymisisää oli tavallista norjan verbi muuttuu pohjoissaamen kontraktioverbiksi: norjan verbi + pohjoisaamen infinitiivin t-tunnus, esim hoppe + -t → hoppet ‘njuiket’. Myös pohjoissaamen rektioverbi aiheutti suomen substantiiviin pohjoissaamen taivutuspäätteen liittymisen: Bussá liiko maitoi (‘mielkái’); liikot + ill. maito + i. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koodien yhdistymisten ilmeneminen on tavallista lasten kielessä. Syynä on kieliympäristön moninaisuus, perheen kielenkäyttö ja lasten kieli on edelleen kehittymässä, joten yhdistymiset eivät ole virheitä. Tutkimusta voitaisiin jatkaa siten, että selvittäisi aluksi tämän materiaalin koodien yhdistymiset fonologisella, syntaktisella ja semanttisilla tasoilla ja vertaisi niitä muiden kaksikielisten pohjoissaamenkielisten lasten kieliin. Voisi myös selvittää sisarusten nykyistä kielitilannetta koodien yhdistymisen valossa, jotta selviäisi yhdistävätkö he vielä koodeja vai ovatko ne lisääntyneet tai vähentyneet.
see all

Subjects:
Copyright information: © Joni Saijets, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.