JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Ongelmat työrauhassa aiheuttavat opettajalle suurta päänvaivaa. Vaikka aiheena työrauha on paljon tutkittu, vähemmän aihetta on tarkasteltu vastikään työelämään siirtyneiden opettajien kannalta tai sukupuolen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa nuorten mies- ja naisopettajien näkemyksiä työrauhasta ja sen häiriöistä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan opettajien näkemyksiä siitä, millainen merkitys opettajan sukupuolella on hänen kykyynsä ylläpitää työrauhaa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työrauhaa ja sen häiriöitä tarkastellaan erityisesti aloittelevien luokanopettajien näkökulmasta. Lisäksi auktoriteetin käsitettä lähestytään tarkemmin työrauhan ylläpitämisen kannalta. Koulussa nais- ja miesopettajat ymmärretään erilaisiksi paitsi käsityksiltään työrauhasta, myös toimintatavoiltaan työrauhatilanteissa.

Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se on toteutettu laadulliselle tutkimukselle ominaisten käytänteiden mukaisesti. Aineiston olemme keränneet puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kahdeksalta alle viisi vuotta työelämässä olleelta luokanopettajalta. Opettajista neljä oli naisia ja neljä miehiä, ja he työskentelivät pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustuloksissa nuoret nais- ja miesopettajat käsittivät työrauhan subjektiiviseksi ja tilannesidonnaiseksi ilmiöksi. Työrauhahäiriö määriteltiin työrauhaa päinvastaiseksi asiaksi, jonka syitä haettiin koulun ulkopuolisista ja sisäisistä tekijöistä. Häiriöiden vaikutukset nähtiin erityisesti oppilaiden oppimisessa ja opettajan työhyvinvoinnissa. Siinä missä miesopettajilla häiriöt näkyivät työssä jaksamisen ongelmina, naisilla ne vaikuttivat alentavasti minäkuvaan. Työrauhan ylläpitämisessä nais- ja miesopettajat nähtiin toimintatavoiltaan erilaisina. Häiriöihin puuttumisessa miesopettajien nähtiin käyttävän usein suoraa puhetta ja naisopettajien nojautuvan pehmeämpiin keinoihin. Tehtävänä työrauhan ylläpito koettiin lähtökohtaisesti helpompana miehille ja naisille työläämpänä saavuttaa. Tätä opettajat perustelivat miehen luontaisella auktoriteetilla ja maskuliinisiksi mielletyillä ominaisuuksilla.

Tutkimuksen johtopäätöksenä opettajien käsitykset työrauhasta olivat pitkälti nykykoulutuksen ihanteiden mukaisia. Työrauhan merkitystä ja vaikutuksia tarkasteltiin ensisijaisesti oppilaan näkökulmasta, sitten opettajan. Opettajan persoona ja työkokemus nähtiin tärkeimpinä työrauhan edistäjinä, mutta sukupuolen merkityksessä näkyi vahva sukupuoliroolien periytyvyys vuosikymmenten takaa.