University of Oulu

Vanhempien kokemuksia subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutuksista heidän perheidensä arkeen

Saved in:
Author: Malinen, Heli1; Neitola, Elli1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022417
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Malinen ; E. Neitola, 2017
Publish Date: 2017-06-05
Physical Description: 104 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alanko, Anu
Reviewer: Puroila, Anna-Maija
Alanko, Anu
Description:
Yksi viimeaikaisista varhaiskasvatuslain muutoksista koski subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista 20 tuntiin viikossa. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää millaisia kokemuksia vanhemmilla on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta ja miten rajaaminen näkyy heidän perheidensä arjessa. Lisäksi selvitämme, kuinka 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa on käytännössä järjestetty, ovatko vanhemmat olleet tyytyväisiä toteutukseen ja kokevatko he lapsensa saavan tarpeeksi varhaiskasvatusta. Vanhempien kokemusten kautta selvitämme myös rajaamisen vaikutuksia heidän lastensa arkeen. Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus, jossa käytimme fenomenologista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostuu viiden vanhemman haastatteluista. Haastatteluhetkellä rajaus oli tullut lasten kohdalla voimaan noin kaksi kuukautta sitten. Analysoimme tutkimusaineiston käyttäen fenomenologisia analyysimenetelmiä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvaamme varhaiskasvatuksen kontekstia tutkimuksemme taustalla ja erityisesti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden historiaa ja nykytilaa. Käsittelemme myös perheen merkitystä kasvattajana, varhaiskasvatuksen merkitystä perheen tukijana sekä kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimustuloksia varhaiskasvatukseen osallistumisen vaikutuksista lapselle ja yhteiskunnalle. Tutkimusaineisto osoittaa, että vanhemmat ovat saaneet valita 20 tunnin varhaiskasvatuksen järjestämisen osapäiväisesti tai osaviikkoisesti. 20 tuntia koetaan pääsääntöisesti riittäväksi, mutta aikojen joustamattomuuden vuoksi osa perheistä ei käytä koko 20 tuntia. Osa vanhemmista koki, ettei rajaaminen juurikaan vaikuttanut heidän perheidensä arkeen, kun taas osassa perheistä vaikutuksia nähtiin paljon. Ryhmien toiminnassa ja pedagogiikassa tulisi huomioida osaviikkoiset sekä osapäiväiset lapset nykyistä paremmin. Osa vanhemmista on kokenut syyllistämistä, kyseenalaistamista ja riittämättömyyden tunteita koettuaan 20 tunnin viikoittaisen varhaiskasvatuksen riittämättömäksi. Laajennetun varhaiskasvatusoikeuden myöntämisen perusteet ja hakuprosessi tulisi tehdä selväksi vanhemmille ja henkilökunnalle sekä yhdenmukaistaa käytännöt perheiden tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi. Vanhemmat kokivat ikävänä, että lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri kaupungeissa. Tuloksia voidaan hyödyntää rajaamisen toteutukseen liittyvässä kehittämistyössä esimerkiksi päiväkotien, kuntien ja myös valtion tasolla. Luotettavuuden kannalta tärkeää on tutkimusprosessin vaiheiden avoin kuvaaminen sekä tutkijan aseman pohtiminen. Arvioimme tutkimuksen eettisyyttä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen (2012) mukaan ja lisäksi pohdimme parityön merkitystä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Heli Malinen, Elli Neitola, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.