University of Oulu

Koulun suoritusperiaate klassisten sivistysteorioiden ja kouluteoreettisen tarkastelun valossa

Saved in:
Author: Linnilä, Johanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022440
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Linnilä, 2017
Publish Date: 2017-06-02
Physical Description: 96 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Siljander, Pauli
Reviewer: Kivelä, Ari
Siljander, Pauli
Description:
Teoreettisen pro gradu-tutkielmani tarkoitus on vastata kysymykseen millainen olisi koulun suoritusperiaatteen malli, joka olisi legitimoitu sivistysteoreettisesti. Tutkimusongelmaani pyrin vastaamaan seuraavien kysymysten myötä: mitä koulun suoritusperiaatteella tarkoitetaan ja millaisina suoritusperiaatteen erilaiset tulkintatavat asettuvat suhteessa tulkintoihin klassisista sivistysteorioista ja suhteessa Dietrich Bennerin kouluteoreettiseen tarkasteluun? Millainen on koulussa vallitseva suoritusperiaate ja miten se on muotoutunut historiallisesti? Millainen olisi koulun suoritusperiaatteen uudelleenmuotoilu ja koulusuoritusten arvioinnin malli, joka edistäisi yksilön sivistysprosesseja ja aidosti demokraattisia prosesseja? Modernissa yhteiskunnassa koulutodistus ja siihen kietoutuneet koulusuoritukset alkoivat määrittää yksilön yhteiskunnallista asemaa perityn syntyperän ja taustan sijaan. Koulun suoritusperiaatteella ei ole pedagogisesta pohjaa vaan sen syntyhistoria paikantuu aikansa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin ilmiöihin. Sen myötä mahdollistui askel kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa, mutta hyvästä tarkoitusperästä huolimatta suoritusperiaate alkoi suosia tiettyä yhteiskuntaluokkaa. Koska yksilön tulevaisuus modernissa jää avoimeksi, pedagoginen toiminta kuten myös suoritusperiaate vaateiltaan eivät saisi olla normitettuja ja manipulatiivisia vaan niiden tulisi tukea kasvatus- ja sivistysteoreettisia pyrkimyksiä. Pedagogisen toiminnan lähtökohtana tulisi olla yksilön sivistyksellisyys, autonomia, kulttuurin presentaatio ja representaatio. Sivistysteoreettisesti legitimoidun suoritusperiaatteen ja sen arviointitavan tulisi kaikissa muodoissaan tukea edellä mainittujen neljän periaatteen kehittymistä. Suoritusperiaatteen muodossa, joka perustuu tiukkaan normitetuille oppimistavoitteille ja oppilaiden keskinäiselle vertailulle kuten myös sen muotoilussa, joka tukee täysin lapsi- ja ilmiölähtöistä oppimista, ohittuvat kasvatus- ja sivistysteoreettiset lähtökohdat. Klassisiin sivistystulkintoihin nojautuen uudelleenmuotoillun suoritusprinsiipin tulisi huomioida myös yksilön monipuolisten valmiuksien kehittyminen: kognitiivisten, esteettisten, moraalisten ja käytännöllisten kompetenssien omaksuminen. Näiden valmiuksien edistäminen on suotavaa ajassamme, jossa eriarvoisuus on lisääntynyt ja ympäristöä, taloutta, politiikkaa ja uskontoa koskevat ilmiöt ovat globaaleja. Työni perustuu hermeneuttiseen metodiin, jonka myötä pyrin saattamaan tulkitsemani kasvatustieteelliset tekstit merkityksellisiksi nykykoulua koskevassa keskustelussa. Pro gradu-työni tavoitteena on tuoda tietoisuuteen vallitsevien koulusuoritusten ja kasvatuskäytäntöjen inhimilliset ja historialliset yhteydet ja näiden vaikutukset yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Kriittiselle kasvatustieteelle ominaisesti tutkielmaani sisältyy myös praktinen ja mahdollinen emansipatorinen ulottuvuus, sillä jatkotutkimusta ajatellen pro gradu-työni analyysiä voisi tulevaisuudessa laajentaa ja syventää ja saattaa osaksi kasvatuskäytäntöä, jolloin sillä voisi olla vaikutusta kentän toimintakulttuuriin.
see all

Subjects:
Copyright information: © Johanna Linnilä, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.