University of Oulu

Kyläkoulujen lakkautukset oppilaiden kokemina

Saved in:
Author: Sipilä, Jaana1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706022446
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Sipilä, 2017
Publish Date: 2017-06-02
Physical Description: 85 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Autti, Outi
Reviewer: Hyry, Eeva
Autti, Outi
Description:
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten oppilaat kokevat kyläkoulujen lakkautukset. 2000-luvulla kyläkoulujen määrä on vähentynyt huimasti, ja oppilaat opiskelevat entistä isommissa kouluissa. Tutkimuksessa halutaan selvittää, onko lakkautuksilla vaikutusta oppilaiden kokemuksiin koulusta ja koulunkäynnistä ja mitkä asiat ovat oppilaille merkityksellisiä koulussa. Tutkimuksen aineisto on kerätty helmi–maaliskuussa 2015. Aineisto koostuu 8. ja 9. luokan oppilaiden eripituisista kirjoitelmista, joita on yhteensä 11. Kirjoitelmia on sekä tytöiltä että pojilta. Oppilaat ovat entisiä kyläkoulun oppilaita, jotka ovat koulun lakkautuksen jälkeen siirtyneet yhtenäiskouluun. Heillä on siis kokemusta sekä kyläkoulussa että yhtenäiskoulussa opiskelusta ja he pystyvät vertaamaan näitä kouluja keskenään. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysin menetelmiä käyttäen. Tutkimustulokset on esitetty teoriaosan kyläkoulu- ja oppimisympäristösisältöjä hyödyntäen. Tulosten perusteella ei voida vetää yhtenäistä linjaa siitä, miten oppilaat koulujen lakkautukset kokevat. Jokainen näkee asiat yksilöllisesti. Kuitenkin oppilaiden mielestä eniten hyviä asioita löytyy kyläkoulusta ja eniten huonoja asioita yhtenäiskoulusta. Tärkeimpinä kouluun liittyvinä asioina oppilaat nostavat esille koulun arkeen liittyviä asioita, yhteisöllisyyden, kouluviihtyvyyden sekä koulumatkat ja -kyydit. Näiden asioiden osalta oppilaat näkevät molemmista kouluista niin vahvoja kuin heikkojakin puolia. Koulumatkojen ja -kyytien toimimattomuudesta kaikki oppilaat ovat samaa mieltä. Kouluviihtyvyyteen liittyy olennaisena osana koulukiusaaminen. Sitä esiintyy molemmissa kouluissa, joten se ei ole yhteydessä koulun kokoon ja oppilasmäärään. Kyläkoulun yhteisöllisyys näkyy koulun sisäisessä toiminnassa sekä koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Yhtenäiskoulussa ei ole havaittavissa samanlaista yhteisöllisyyttä kuin kyläkoulussa, vaan oppilaat jakautuvat ryhmiin ”suosittuuden” ja ”nynnyyden” perusteella. Sama ilmenee myös koulun arkisissa tilanteissa, esimerkiksi välitunneilla. Kyläkoulussa kaikki oppilaat pelaavat ja leikkivät yhdessä, kun taas yhtenäiskoulussa oppilaat leikkivät omissa porukoissaan. Myös oppituntien pedagogiset ratkaisut ja opettajan toiminta ovat kouluissa erilaisia, koska yhtenäiskoulussa oppilasmäärä on suurempi. Tämä tutkimus osoittaa oppilaiden kokemuksia vain yhden kunnan koulujen lakkautuksista, joten se ei ole yleistettävissä. Oppilasnäkökulmaa on kyläkouluteeman ympärillä tutkittu verrattain vähän, joten tälle tutkimukselle on tutkimuskentässä sijaa. Kiinnostavaa olisi tehdä aiheesta tutkimusta pitemmällä aikavälillä. Miten oppilaat kokevat koulun lakkautuksen vuoden jälkeen ja mitä he ajattelevat siitä viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Tämä tutkimus tarjoaa tietoa kuntien päättäjille opetuksen suunnittelun ja kehittämisen kannalta. Kyläkoulujen ainutlaatuista toimintakulttuuria on vaikea siirtää isoihin kouluihin, joten tärkeämpää olisi kehittää kyläkoulujen toimintaa nykyisiä opetuksen vaatimuksia vastaavaksi.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jaana Sipilä, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.