JultikaUniversity of Oulu repository

Tilitoimistoala on ollut voimakkaassa murroksessa 2000-luvulla sähköisen taloushallinnon menetelmien tullessa käyttöön. Digitaalinen taloushallinto kuvaa sähköistä taloushallintoa vielä kehityksellisempiä menetelmiä, joissa keskeistä on mutkaton tiedonsiirto yli organisaatiorajapintojen. Tutkimuksen toimeksiantajayrityksen mukaan tilitoimistoilla on vielä kehitettävää digitaalisessa taloushallinnossa etenkin sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli selvittää kuinka tilitoimistoala voi kehittää digitaalista taloushallintoa sidosryhmien kanssa. Toisena tavoitteena oli löytää keskeiset nykyiset innovaatiot, jotka edistävät digitaalisen taloushallinnon käytäntöjä tilitoimiston ja sidosryhmien välillä. Tutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan teoria- ja empiriaosuuksien avulla. Keskeinen kirjallisuus koostui digitaalista taloushallintoa, digitaalisen taloushallinnon menetelmiä, digitaalisen taloushallinnon innovaatioita sekä avointa innovaatiota käsittelevästä aineistosta. Digitaalisen taloushallinnon osaprosesseista korostui ulkoinen raportointi ja sen kehittämisen merkitys etenkin tilitoimistoille. Tutkimuksen menetelmänä oli haastattelututkimus, johon yhdistyivät havainnointi ja julkaistun materiaalin käyttö eli kyseessä oli menetelmätriangulaatio. Tutkimusaineistona olivat tutkimuksen tarkoituksenmukaisuuden ja resurssien ohjaamana keskeiset tilitoimiston keskeiset sidosryhmät Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) sekä Taloushallintoliitto. Lisäksi tilitoimistoalan luonteen ymmärtämiseksi haastateltiin erään suuren tilitoimiston henkilöitä. Tutkimusaineiston analyysiä ohjasi aihetta käsittelevä teoriaosuus. Tutkimus perustuu abduktiiviseen eli teoriasidonnaiseen analyysiin. Aineistoa käsiteltiin ensin aineistolähtöisesti ja sen jälkeen siihen liitettiin tueksi havaintoja teoriasta. Aineiston käsittely perustui sisällönanalyysiin, jossa kuvailtiin, luokiteltiin ja tulkittiin aineistosta keskeinen sisältö. Nykyistä digitaalista taloushallintoa edistävinä asioina sekä kirjallisuudessa että haastatteluissa nähtiin organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Lahden ja Salmisen (2014: 23–24) mukaan digitaalisessa taloushallinnossa hyödyt tulevat tiedon käsittelyn ja tiedonsiirron automatisoinnista organisaatiorajapintojen välillä. Empiirisen osuuden perusteella havainnot ovat samankaltaisia: haastateltujen organisaatioiden edustajat painottivat erilaisia palveluita ja sähköisen asioinnin kanavia, joissa korostuu tiedonsiirron- ja käsittelyn automatisointi. Tutkimuksen mukaan tilitoimistoalan digitaalisen taloushallinnon kehittäminen perustuu pitkälti tiedonsiirron kehittämiseen sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi TALTIO-hanke ja Tulorekisteri ovat esimerkkejä avoimen innovaation tuotoksista, joihin kohdistuu suuria odotuksia digitaalisen taloushallinnon kehittämisen kannalta. Keskeistä esille tulleissa kehittämismahdollisuuksissa oli tiedonsiirto, rakenteinen tieto ja avoimet standardoidut rajapinnat eri toimijoiden välillä. Tutkimuksen kontribuutio suhteessa aiempaan digitaalisen taloushallinnon tutkimukseen on hyvin tukeva. Tutkimuksen keskeiset havainnot tukevat kirjallisuuden näkemyksiä tiedonsiirron kehittämisen merkityksestä digitaalisen taloushallinnon eri sidosryhmille. Tutkimustulosten yleistettävyyttä rajaa pieni havainnointijoukko. Mukana olivat vain keskeisimmät sidosryhmät, joten muiden sidosryhmien haastatteleminen lisäisi tutkimustulosten yleistettävyyttä. Toisaalta Taloushallintoliiton näkemykset edustavat hyvin koko tilitoimistoalaa, joten tutkimuksesta voi olla hyötyä useille tilitoimistoille.