University of Oulu

Kaupunkivilla Nokkalaan

Saved in:
Author: Maukonen, Jari1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 9.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706132668
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Maukonen, 2017
Publish Date: 2017-06-13
Physical Description: 17 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Suunnittelin Oulun Nokkalaan rauhallisen ja väljän asuinalueen. Mäntymetsikössä, Oulujoen rannalla on hyvätasoisia asuntoja. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä vilkkaisiin liikenneväyliin; näissä suunnissa melua torjutaan tiiviillä kerrostalorakenteella. Kyseisissä taloissa rauhallinen puoliyksityinen tila on toteutettu sisäpihoille. Oulujoen rannassa on omarantaisia erillistaloyhtiöitä. Alueen keskellä on kaupunkivilloja: keskimääräistä väljempiä pistekerrostaloja. Tällaisen pistetalon valitsin asuntosuunnittelun kandidaatintyökseni.

Tämä kaupunkivilla on kuusikerroksinen rakennus, jossa on keskellä yksi porraskäytävä. Talon sisäänsaapumiskerroksessa on yhteisten tilojen ohella yksi asunto, johon kuuluu suuri terassi etelään. Toisesta neljänteen kerroksissa on samanlaiset pohjapiirrokset, kussakin on neljä asuntoa. Viidennessä kerroksessa yksi 75 m² asunto on muutettu invamitoituksen mukaiseksi, muuten kerros on samanlainen kuin alemmatkin kerrokset. Kuudennessa kerroksessa sijaitsee yli 200 m² suuruinen kattoasunto, jossa on koko asunnon kiertävä terassiparveke.

Suunnittelemani rakennuksen massa on suhteellisen raskas, ja sen aukotus on vertikaalinen, klassinen ja symmetrinen. Kaikki valoaukot ovat pariovia, joko asunnon parvekkeille ulospäin avautuvia tai ranskalaisia parvekkeita. Rakennuksen julkisivuverhous on harmaan ja punaruskean sävyistä tiiltä. Parvekkeet ovat lasitetut ja niissä on lattaraudasta valmistetut kaiteet. Koska rakennuksen tulee kestää suomalaisia luonnonolosuhteita, on vesikatteena aumakatto konesaumatusta pellistä. Talossa on pistetalolle tyypillisesti neljä tasavahvaa julkisivua, eikä se käännä selkäänsä mihinkään suuntaan.

Talon peruskerroksissa on kussakin neljä asuntoa. Kahden huoneen ja keittiön asunnon koko on 54 m². Kaksi kolmiota ovat kooltaan 69 m² ja 78 m² ja neljän huoneen ja keittiön asunto 89 m². Kaikissa asunnoissa on pyritty väljiin oleskelutiloihin yhdistämällä keittiö ja olohuone perinteiseksi tupakeittiöksi. Asunnoista avautuvat näkymät kahteen suuntaan ja parvekkeita on kaksi. Huonekorkeus on noin 3 metriä. Kaikissa asunnoissa on sauna, ja kylpyhuoneissa on mahdollisuuksien mukaan pyritty siihen, että WC:ssä voi käydä ”kuivin jaloin” suihkun käytönkin jälkeen.

Ylimmässä kerroksessa on tutkielma suuresta kaupunkiasunnosta, jonka asukkailla on erityistoiveena kunnollinen tila äänentoistolaitteille. Asunnon koko on 240 m² ja siinä on neljä makuuhuonetta. Kylpyhuonetta voi kuvailla ”yksityiseksi kylpyläksi”. Kylpyhuone on enemmänkin virkistäytymistila, jossa voi viettää enemmän aikaa kuin perinteisessä ”kylpykomerossa”. Myös keittiö on suuri arkioleskelutila. Olohuone on rakennettavissa musiikkihuoneeksi: se on oikean kokoinen ja muotoinen, ja asennuslattiaan voidaan sijoittaa sekä kaapeloinnit ja äänieristeet.

Neljä kaupunkivillaa muodostaa korttelin tai asuinyhteisön. Niillä on yhteinen rajattu sisäpiha, samoin pysäköintihalli pihakannen alla on yhteinen. Hallissa on varattu tilaa polkupyörille, moottoripyörille ja -kelkoille sekä vastaaville. Myös polkupyörillä voi ajaa suoraan pysäköintihalliin, pyörää ei tarvitse raahata esimerkiksi portaita pitkin. Väestönsuojat ovat kahdelle talolle yhteiset ja yksi jätehuone palvelee kaikkia neljää taloa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jari Maukonen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.