University of Oulu

Revisiting knowledges in education : whose knowledge are we acquiring and imparting and how does that affect local community development?

Saved in:
Author: Järvinen, Inka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708302772
Language: English
Published: Oulu : I. Järvinen, 2017
Publish Date: 2017-08-30
Physical Description: 45 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Abstract

Education is often defined as imparting knowledge and skills for the rising generations. If this is the case, it must be asked who gets to define the knowledge being imparted and knowledge left out.

For a long time only a certain kind of knowledge, most often that based on a European worldview, has been regarded as scientific and academic. Recently there has been an increasing amount of research and discourse on different knowledge systems and the knowledge and know-how being gained in the communities at grassroot level are gaining more attention. This development sometimes manifests itself as a dichotomy or a duality between a Western and a local or also known as traditional knowledge systems. In this dichotomous view, Western or Eurocentric science and knowledge is regarded as predominantly white theoretical knowledge that has lost its touch with the real world whereas local and traditional knowledge is viewed as superstitious, irrational and underdeveloped.

In this research I am searching for answers and points of view on what kinds of conceptualizations and expectations education promotes of knowledge – what knowledge is regarded as valid and scientific and what not seen as belonging to this category – and how these views affect local community development. My assumption is that there is a correlation between what is being regarded as an authoritarian and scientific knowledge and that of the development of various local communities and whether these communities believe themselves to be able of taking ownership of the development of their own locality. Due to this assumption, I want to see how education can utilize and integrate various knowledge systems. To reach this goal and to answer the questions stated above, I studied literature and research on knowledge, knowledge systems, community development, development work with the aid of perspectives such as the theory of the oppressed by Paulo Freire, the discourse on decolonizing education and the experience of that of FUNDAEC on integrating Western and local knowledge systems in the creation of an educational system serving the needs of rural communities in Latin America.

I am hoping for this research, albeit a very initial and superficial one, to assist anyone in becoming more conscious of the knowledge-basis on which their own upbringing and education is based on. More importantly, however, it is aiming for creating awareness among teachers and other educators on what kind of conceptions on knowledge they are strengthening or ignoring in their tasks. As Paulo Freire states, when asking what we are educating for we also need to ask ourselves what we are educating against. (Freire & Shor, 1987, s. 46)

see all

Tiivistelmä

Kasvatus usein määritellään tietojen ja taitojen edelleenvälittämisenä kasvavalle sukupolvelle. Jos näin on, on kysyttävä kuka määrittää sen millaisen tiedon pohjalta oppilaita opetetaan ja mitä tietoa heille ei välitetä.

Pitkään vain tietynlaista, usein eurooppalaiseen maailmankäsitykseen perustuvaa tietoa on pidetty tieteellisenä ja akateemisena. Nykyään on kertynyt kuitenkin enenevissä määrin tutkimusta ja keskustelua erilaisista tietojärjestelmistä ja paikallistasolla eri yhteisöissä kertyvä tieto ja sen rooli tieteen edistämisessä on saamassa enemmän kuuluvuutta. Tämä kehitys näyttäytyy toisinaan vastakkainasetteluna länsimaalaisen ja paikallisen tai toisinaan perinteiseksi tiedoksi kutsuttujen tietojärjestelmien välillä. Länsimainen tiede ja tieto nähdään ‘valkoisena’ teoreettisena tietona, joka on menettänyt kosketuspintansa oikeaan todellisuuteen kun taas paikallinen ja perinteinen tieto nähdään taikauskoisena, irrationaalisena ja kehittymättömänä.

Tässä tutkimuksessa etsin vastauksia ja näkökulmia siihen millaisia käsityksiä ja oletuksia kasvatus edistää ‘tiedosta’ - mikä tieto koetaan validiksi ja tieteelliseksi ja millainen tieto taas ei sitä ole. Oletuksenani on että sillä, mitä pidetään autoritäärisenä ja tieteellisenä tietona, on vaikutusta erilaisten väestöryhmien kehitykseen ja siihen kokevatko nämä kykenevänsä ottamaan vastuun oman yhteisönsä edistyksestä ja kehityksestä. Tästä johtuen haluan nähdä miten kasvatus voi hyödyntää useita tietojärjestelmiä (knowledge systems). Kyseiseen tavoitteeseen päästäkseni tutkin kirjallisuutta ja tutkimuksia liittyen tietoon, tietojärjestelmiin, yhteisöjen kehitykseen, kehitystyöhön sekä hyödynnän Paulo Freiren teoriaa sorrettujen pedagogiasta, kasvatuksen ja tieteen dekolonisaatioon liittyvää kirjallisuutta ja länsimaista sekä paikallista tietoa koulutusjärjestelmässään yhdistävän FUNDAEC-nimisen järjestön kokemuksia Latinalaisessa Amerikassa.

Toivon tämän tutkimuksen auttavan ketä tahansa tulemaan tietoiseksi siitä tietopohjasta johon heidän oma kasvatuksensa ja koulutuksensa perustuu, mutta myös erityisesti opettajia ja kasvattajia tulemaan tietoiseksi siitä millaisia oletuksia tiedosta he vahvistavat tai jättävät huomiotta omassa tehtävässään. Kuten Paulo Freire sanoo, kysyessään minkä puolesta kasvatan, kasvattajan on myös kysyttävä itseltään mitä vastaan kasvatukseni sotii. (Freire & Shor, 1987, s. 46)

see all

Subjects:
Copyright information: © Inka Järvinen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.