University of Oulu

Der Erwerb der Aussprache in Fremdsprachen : beeinflussende Faktoren, Identitätsaspekt und Erfahrungen von finnischen Deutschlernern

Saved in:
Author: Ohtamaa, Marjo1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, German Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 6.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709072859
Language: German
Published: Oulu : M. Ohtamaa, 2017
Publish Date: 2017-09-07
Physical Description: 84 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Grasz, Sabine
Reviewer: Grasz, Sabine
Knobloch, Lothar
Description:

Abstract

Die Bedeutung der mündlichen Sprachfertigkeit ist in den letzten Jahrzehnten größer geworden und die Forscher sowohl in Finnland als auch im Ausland interessieren sich immer mehr für den Unterricht der Aussprache in Fremdsprachen. Obwohl die Aussprache traditionell keine zentrale Rolle im Fremdsprachenunterricht in finnischen Schulen gespielt hat, wird sie heute immer wichtiger. Mündliche Prüfungen in Fremdsprachen werden nämlich üblicher und bei ihnen spielt Aussprache eine zentrale Rolle. Allerdings können die Kenntnisse der Fremdsprachenlehrer über Aussprache oder Ausspracheunterricht mangelhaft sein. Außerdem scheint es, dass der Erwerb der Aussprache nicht immer einfach für den Fremdsprachenlerner ist. Mehr Wissen über Aussprache und Ausspracheunterricht in Fremdsprachen ist also nachgefragt. Aus diesen Gründen untersuchte die vorliegende Pro-Gradu-Arbeit, wie unterschiedliche Faktoren den Lernprozess einer fremden Aussprache beeinflussen und was das Lernen dieser Aussprache für die Identität des Individuums bedeutet. Diese Arbeit sammelte Informationen über das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen mithilfe von Forschungsliteratur und Erfahrungen von Lernern. Im Theorieteil der Arbeit wurden Faktoren wie Muttersprache, Alter, Persönlichkeit, fremdsprachliches Input, Modell, Ziel und Übung beschrieben, denn sie beeinflussen unter anderem den Erwerb der fremden Aussprache. Zusätzlich wurde die Beziehung zwischen Aussprache und Identität behandelt. Der Analyseteil konzentrierte sich auf die Daten, die aus Antworten auf einen Fragebogen von 30 Erwachsenen und aus einem Interview mit vier 12-jährigen Schülern bestanden. Alle waren Deutschlerner in Finnland. Die Schüler hatten gerade an einer deutschsprachigen Sprachdusche teilgenommen und beschrieben so Anfängererfahrungen mit der deutschen Aussprache. Der Fragebogen konzentrierte sich auf drei Themen: Aussprache in Fremdsprachen, Aussprache im Deutschen und Aussprache im Klassenzimmer. Da der Fragebogen sowohl offene als auch geschlossene Fragen enthielt, handelt es sich um eine Mixed-Methods-Studie mit qualitativen und quantitativen Zügen. Die Daten zeigten, dass ein gesteuerter Unterricht der Aussprache für die Informanten wichtig und sogar gewünscht war. Die meisten Lerner wollten auch ihre Aussprachekenntnisse in Deutsch verbessern. Eine gute Aussprache fanden die Informanten bedeutsam für sowohl das Verstehen als auch das Verstandenwerden. Mit anderen Worten wurde eine gute Aussprache für eine funktionierende Kommunikation für wichtig befunden. Die Schüler dagegen hatten während der Sprachdusche bemerkt, dass Deutsch nicht immer so ausgesprochen wird, wie es geschrieben wird. Die Buchstaben-Laut-Beziehung im Deutschen ist also anders als im Finnischen. Die Schüler hatten die Sprachdusche gemocht, weil sie sich vom normalen Sprachunterricht unterschieden hatte und sie beispielsweise in der Turnhalle gespielt hatten. Weil das Lernen einer neuen Aussprache laut der Forschungsliteratur auch das Lernen einer neuen Identität bedeutet, verlangt es bei vielen Lernern, dass sie ihre Komfortzone verlassen. Die befragten Lerner stimmten zu, dass das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen eine Art Loslassen verlangt. Um das Verlassen der Komfortzone und das Loslassen zu einer möglichst positiven Erfahrung für die Lerner zu machen, ist es von großer Bedeutung, dass die Atmosphäre im Klassenzimmer unterstützend ist und dass das Feedback des Lehrers konstruktiv ist. Dieser Meinung waren sowohl die Forscher als auch die Befragten. Laut dem aktuellen Curriculum (2014) der finnischen Gemeinschaftsschule ist Aussprache ein wichtiger Teil des Fremdsprachenunterrichts. Viele Fremdsprachenlehrer können jedoch das Gefühl haben, dass sie ungenügende Kenntnisse über den Erwerb einer fremden Aussprache besitzen. Ein tieferes Wissen über das Lernen einer Aussprache aus der Perspektive der Fremdsprachenlerner kann Hilfe für den Ausspracheunterricht bereiten. Deshalb war ein Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit, nützliche Informationen zu diesem Thema sowohl für mich als auch für andere Fremdsprachenlehrer und Interessierte in Finnland zur Verfügung zu stellen.

see all

Tiivistelmä

Suullisen kielitaidon merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä ja tutkijat Suomessa sekä ulkomailla ovat yhä kiinnostuneempia ääntämisen opettamisesta vieraissa kielissä. Vaikka ääntäminen ei perinteisesti ole ollut keskeisimmässä asemassa vieraan kielen opetuksessa Suomessa, sen merkitys on kasvussa. Suulliset kokeet vieraissa kielissä ovat nimittäin lisääntymässä ja niissä ääntäminen on väistämättä läsnä. Opettajien osaaminen vieraan kielen ääntämisessä tai sen opettamisessa voi kuitenkin olla puutteellista. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vieraan kielen ääntämisen omaksuminen ei aina ole helppoa oppijalle. Lisää tietoa ääntämisen opettamisesta ja oppimisesta siis kaivataan. Tästä johtuen tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten eri tekijät vaikuttavat ääntämisen oppimiseen ja mitä vieraan kielen ääntämisen oppiminen merkitsee oppijan identiteetille. Tutkielmaa varten koottiin tietoa ääntämisen oppimisesta sekä tutkimuskirjallisuuden että oppijoiden kokemusten kautta. Teoriaosiossa pohdittiin erilaisten tekijöiden kuten vieraskielisen kielisyötteen, ääntämismallin, puhumisen harjoittelun sekä oppijan iän, tavoitteen ja personallisuuden vaikutusta uuden ääntämisen oppimisprosessiin. Tämän lisäksi ääntämisen ja oppijan identiteetin välistä yhteyttä käsiteltiin. Analyysiosio puolestaan keskittyi aineistoon, josta välittyy 30 aikuisen ja neljän 12-vuotiaan saksankielenoppijan ajatuksia ääntämisen oppimisesta ja opetuksesta vieraissa kielissä. Aikuiset oppijat vastasivat kyselylomakkeeseen ja koululaisia haastateltiin. Koululaiset olivat juuri osallistuneet saksan kielen kielisuihkutukseen ja kertoivat siten aloittelijoiden kokemuksia saksan kielen ääntämisestä. Kysely keskittyi vuorostaan kolmen aihepiirin ympärille: ääntäminen vieraissa kielissä, ääntäminen saksan kielessä ja ääntäminen luokkahuoneessa. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Tutkielma on siis sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia piirteitä sisältävä Mixed-Methods -tutkielma. Aineistosta selvisi, että ääntämisen opettaminen oli vastanneille oppijoille tärkeä ja toivottu sisältö vieraan kielen opetuksessa. Useimmat oppijat halusivat myös parantaa taitojaan saksan kielen ääntämisessä. Hyvää ääntämistä pidettiin merkittävänä sekä ymmärtämisen että ymmärretyksi tulemisen kannalta. Toisin sanoen hyvä ääntäminen nähtiin tärkeäksi toimivan kommunikaation kannalta. Haastatteluun osallistuneet oppilaat olivat kielisuihkutuksen aikana ehtineet huomata, että saksaa ei äännetä aina niin kuin sitä kirjoitetaan. Kirjain-äänne-vastaavuus on saksan kielessä siis eri kuin suomessa. Oppilaat olivat pitäneet kielisuihkutuksesta, joka oli poikennut tavanomaisesta kielenopetuksesta ja esimerkiksi sisältänyt pelejä ja leikkejä koulun liikuntasalissa. Koska uuden ääntämisen oppiminen on tutkimuskirjallisuuden mukaan uuden identiteetin oppimista, voi se monen oppijan kohdalla merkitä epämukavuusalueelle menemistä. Kyselyyn osallistujat yhtyivät ajatuksen siitä, että vieraan kielen ääntämisen oppiminen vaatii eräänlaista heittäytymistä. Jotta oman mukavuusalueen jättäminen ja uuden ääntämisen omaksuminen luokkahuonetilanteessa olisi mahdollisimman positiivinen kokemus oppijalle, on tärkeää, että ilmapiiri luokassa on kannustava ja ääntämisestä annettu palaute rakentavaa. Tämän totesivat sekä tutkijat että kyselyyn osallistujat. Vuonna 2014 hyväksyttyjen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ääntämisen opetus kuuluu vieraan kielen opetukseen. Moni vieraan kielen opettaja saattaa kuitenkin kokea puutteita omassa tietotaidossa koskien ääntämisen oppimista. Koska syvempi ymmärrys vieraan kielen ääntämisen oppimisesta oppijan näkökulmasta voi olla avuksi tässä tehtävässä, tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli koota hyödyllistä tietoa aiheesta, sekä minulle että muille vieraan kielen opettajille ja aiheista kiinnostuneille Suomessa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Marjo Ohtamaa, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.