University of Oulu

Lapseen ja lähiympäristöön liittyvien taustatekijöiden yhteys varhaiseen sanaston kehitykseen

Saved in:
Author: Tilvis, Amanda1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.6 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709142888
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Tilvis, 2017
Publish Date: 2017-09-14
Physical Description: 51 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Paavola-Ruotsalainen, Leila
Reviewer: Paavola-Ruotsalainen, Leila
Kunnari, Sari
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko 18 kuukauden iässä kartoitetuilla lapseen ja lähiympäristöön liittyvillä taustatekijöillä yhteyttä tuotettujen sanojen määrään, tuottavan sanaston tasoon tai ymmärtävän sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimukseen osallistui 37 suomenkielistä täysiaikaisena syntynyttä lasta. Tutkittavista 21 oli tyttöjä ja 16 poikia. Tutkittavat olivat noin 18 kuukauden ikäisiä tutkimuksen alkaessa. Tutkimusmenetelmiä oli kolme. Vanhemmat täyttivät taustatietolomakkeen lapsen ollessa 18 kuukautta. Lasten tuottamien sanojen määrää arvioitiin 24 ja 30 kuukauden iässä Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmällä (MCDI). Tuottavan ja ymmärtävän sanaston tasoa mitattiin kuvasanavarastotesteillä (EOWPVT–4 ja ROWPVT–4) tutkittavien ollessa 24 ja 30 kuukauden iässä. Tutkimus osoitti, että sukupuoli oli yhteydessä tuotettujen sanojen määrään 24 kuukauden iässä sekä tuottavan ja ymmärtävän sanaston tasoon 24 ja 30 kuukauden iässä. Tytöt saivat korkeampia testipisteitä kuin pojat. Yhden tai useamman korvatulehduksen sairastaminen oli yhteydessä sekä tuottavan että ymmärtävän sanaston tasoon 30 kuukauden iässä, mutta ei vielä 24 kuukauden iässä. Ne lapset, jotka eivät olleet sairastaneet korvatulehduksia, saivat korkeampia testipisteitä kuin korvatulehduksia sairastaneet. Sisarusten lukumäärä oli yhteydessä ainoastaan ymmärtävän sanaston tasoon 30 kuukauden iässä. Mitä enemmän lapsella oli sisaruksia, sitä heikommin hän suoriutui. Lähisukulaisilla esiintyvät kielelliset vaikeudet selittivät suoriutumista ymmärtävän sanaston testissä 24 kuukauden iässä, mutta eivät muissa mittauksissa. Lapsilla, joiden lähisuvussa esiintyi kielellisiä vaikeuksia, oli heikompi ymmärtävän sanaston taso kuin niillä lapsilla, joilla sukurasitetta ei ollut. Sen sijaan sairastettujen korvatulehdusten lukumäärä, esikoisuus, äidin koulutustaso tai isän koulutustaso eivät selittäneet lasten varhaista sanaston kehitystä. Saadut tulokset olivat osittain samansuuntaisia mutta osittain eriäviä aihetta koskevaan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen verrattuna. Pienehköstä otoskoosta johtuen tutkielman tuloksia voidaan pitää vain alustavina ja suuntaa-antavina. Aihetta on syytä tutkia suuremmalla otoskoolla, jotta tuloksia voitaisiin yleistää laajemmin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Amanda Tilvis, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.