University of Oulu

Essiivin käyttö tsekkiläisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa

Saved in:
Author: Kovácová, Ivana1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 5.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711093089
Language: Finnish
Published: Oulu : I. Kovácová, 2017
Publish Date: 2017-11-09
Physical Description: 67 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Frick, Maria
Reviewer: Mantila, Harri
Frick, Maria
Description:

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkielmassani olen tarkastellut tšekkiläisten suomen kielen oppijoiden essiivin käyttöä. Tutkimukseni on hyvä lisä S2-tutkimukseen, jossa objektin sijoja sekä ulko- ja sisäpaikallissijoja tutkitaan melko paljon, mutta abstrakteihin paikallissijoihin (essiiviin ja translatiiviin) kiinnitetään harvoin huomiota. Tutkimukseni tavoitteena on ollut saada kokonaiskuva siitä, miten laajasti tšekkiläiset oppijat käyttävät essiiviä kirjoitelmissaan. Saavuttaakseni tavoitteeni olen tarkastellut sekä oppijoiden essiivivirheitä että oikein käytettyjä essiivejä. Keräämäni oppijoiden kirjoitelmat ovat osa Kansainvälistä oppijansuomen korpusta (ICLFI), joka sisältää tekstejä suomen opiskelijoilta, jotka opiskelevat suomea vieraana kielenä. Aineistoni tekstit on arvioitu eurooppalaisen viitekehyksen mukaan taitotasoille A2, B1, B2 ja C1. Teksteissä esiintyviä essiivejä olen tarkastellut sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen lähestymistavan avulla. Kvalitatiivisesti olen selvittänyt oppijoiden essiivin käyttötapoja, kun taas kvantitatiivista menetelmää olen hyödyntänyt saadakseni tarkat määrät teksteissä esiintyvistä essiivivirheistä sekä erityyppisistä essiivin oikeista käyttötavoista. Essiivivirheiden tarkastelussa olen käyttänyt metodina virheanalyysin ja kontrastiivisen analyysin viitekehystä. Virheet olen luokittelut kahteen tyyppiin – virheisiin, jotka koskevat ajankohdanilmauksia ja virheisiin, joissa essiivi luonnehtii lauseen subjektia tai objektia. Oppijoille on hankalaa ennen kaikkea erottaa, milloin ajankohdanilmauksissa käytetään essiiviä ja milloin adessiivia. Olen havainnut, että muutosta adessiivista essiiviin määritteen lisäämisen jälkeen ei selitetä oppijoiden käytössä olevassa oppikirjassa, eikä useimmissa suomen kielen kielioppiteoksissa. Selitykseksi olen tarjonnut kahta teoriaa – Helena Sulkalan teoriaa täsmällisestä määritteestä ja Haspelmathin teoriaa tunnusmerkin säästöstä. Nämä selitykset voisivat olla hyödyllisiä oppijoille sekä opettajille oppimisprosessissa. Lisäksi kontrastiivinen vertailu essiivin tšekin kielen vastineisiin on näyttänyt, että vaikka tšekin ja suomen kieli eivät ole sukukieliä, osa virheistä voi johtua lähdekielen interferenssistä. Essiivin oikeiden käyttötapojen tarkastelua pidän työni etuna, sillä monet tutkijat fokusoivat vain virheisiin, minkä vuoksi virheanalyysiä onkin usein kritisoitu. Aineistossani esiintyy oikein käytettyjä essiivejä huomattavasti enemmän (87 %) kuin essiivivirheitä (13 %). Oikein käytetyt essiivit olen luokittelut taitotasojen mukaisesti ja valitsemiani esimerkkejä olen tarkastellut syntaktis-semanttisen analyysin avulla. Aineiston analyysi toteutti alustavan hypoteesini, että oppijoiden essiivin käytön kompleksisuus nousee jatkuvasti taitotasolta toiselle edettäessä. Kompleksisuuden kehityksen olen todennut vertailemalla tapauksia, joissa essiivi toimii temporaalisessa funktiossa, niihin käyttötapoihin, jotka eivät koske ajankohdanilmauksia. Oppijoiden kielitaidon tarkkuudesta kertoo virheiden määrä. Oppijoiden tarkkuus essiivin käytössä on yllättävän korkea A2-tasolla ja heikoin B1-tasolla. Uskoakseni tulosteni taustalla on oppijoiden vähäinen tieto essiivistä A2-tasolla, minkä todistaa oikeiden käyttötapojen analyysi sekä oppijoiden käyttämän oppikirjan sisältö. B1-tasolla oppijoiden essiivin käytön kompleksisuus kasvaa, mutta oppijat eivät vielä hallitse uutta tietoa hyvin, minkä takia tarkkuus on tällä tasolla heikoin. Saadut tulokset osoittavat, että oppijoiden essiiviä koskeva kielitaito alkaa vakiintua tasolla B2, jolla kompleksisuus edelleen kasvaa ja virheiden määrä laskee B1-tasoon verrattuna. C1-tasolla oppijat käyttävät essiiviä kompleksisimmin ja tarkimmin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Ivana Kovácová, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.