University of Oulu

''Ikkuna toiseen maailmaan'' : kehysanalyyttinen tulkinta järjestötoimijoiden näkökulmista kummilapsityön järjestäytymiseen, legitimaatioon ja kestävyyteen

Saved in:
Author: Viitala, Noora1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711163116
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Viitala, 2017
Publish Date: 2017-11-17
Physical Description: 82 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Leinonen, Riitta-Marja
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Leinonen, Riitta-Marja
Description:

Tiivistelmä

Minkälaisia näkökulmia kansalaisjärjestötoimijoilla on kummilapsityön järjestäytymiseen ja legitimaatioon, ja miten kummitoiminta suhteutuu kestävään kehitykseen? Nämä ovat kysymyksiä, joihin lähdin etsimään vastausta tutkielmassani. Lähestyin tavoitetta tarkastelemalla kummityön taustalla olevaa kehityskaarta, ja sen tämänpäiväistä organisoitumista. Legitimaatioon pääsin käsiksi tarkastelemalla haastateltavien antamia perusteita kummimuotoisen kehitystyön tekemiseen. Lopulta vertailin toiminnan järjestäytymistä ja perusteluja kestävän kehityksen periaatteisiin. Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen ja empiirinen. Teoreettiset lähtökohtani ovat yhdistelmä kehitys- talous- ja poliittisen antropologian oppeja. Lisäksi Erving Goffmanin kehysanalyysin tuoma toimijuuden käsite on työssäni keskeisessä osassa. Kehysanalyysi on samalla toiminut tutkielmani metodologisen osuuden määrittäjänä yhdessä refleksiivisen etnografian kanssa, joista jälkimmäinen on määritellyt työni aineistonkeruutavat ja tutkimusotteen. Keräsin teemahaastatteluihin ja osallistuvan havainnoinnin kertoihin pohjaavan aineistoni vuoden 2017 aikana. Kummitoiminnan todellisuus oli lopulta monimuotoisempi kuin alun perin luulin. Toiminnan keskiössä on Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus. Kummitoiminnan nimityksen alle voidaan liittää monia erilaisia toimintamalleja, joista aineistoni valossa tavallisimmat ovat nimetty yksilökummius ja yhteisökummius. Nykyajan haasteisiin kuuluvat viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyvät eettiset kysymykset. Toimintamalleissa on historiallisesti tapahtunut siirtymiä aina ajankohtaisen kehitysdiskurssin muuttuessa. Kehitysdiskurssin avulla toimijat määrittävät sopivia ja legitiimejä tapoja kehitystyön harjoittamiseen ja siitä puhumiseen. Toiminnan erikoisuus on kummin ja kummilapsen välinen kummisuhde, jonka kautta tukeminen saa kasvot. Myös yhteisökummiudessa perinteistä kummisuhdetta pyritään tavoittelemaan muun raportoinnin avulla. Kehysanalyyttisen tulkinnan kautta olen muodostanut aineistosta toiminnan perustelemisessa käytetyt legitimaatiokehykset, joita ovat talouskehys, yksilöllisen kokemuksen kehys, etenemisen kehys sekä vastuukehys. Perustelut pohjaavat legaalis-byrokraattiseen vallan lähteeseen, lasten hyvinvointiin, yhteiseen hyvään, edistyksen osoittamiseen ja kolonialismin aikaan pohjautuvaan aatteeseen, jossa taustalla on ajatus omasta valta-asemasta johtuvasta velvollisuudesta. Kestävän kehityksen näkökulmasta sopivin toimintamuoto olisi näkemykseni mukaan yhteisökummiuden malli. Toiminnan järjestäytymisessä ja perusteluissa on yhteneväisyyksiä kestävän kehityksen periaatteiden kanssa, vaikka taustalla olevat ohjenuorat käsitettiin haastateltavien toimesta eri tavoin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Noora Viitala, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.