University of Oulu

Kuinka biologian opettajat tukevat lukiolaisten uranvalintaa opetuksessaan?

Saved in:
Author: Hämäläinen, Saara1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711233154
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Hämäläinen, 2017
Publish Date: 2017-11-25
Physical Description: 51 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Markkola, Annamari
Tervo-Kankare, Kaarina
Reviewer: Rytkönen, Seppo
Tervo-Kankare, Kaarina
Description:

Tiivistelmä

Biologia on tulevaisuuden ala, jolla tarvitaan osaavia ja motivoituneita asiantuntijoita. Huolimatta biologiaan liittyvistä tulevaisuusnäkymistä, on alalla kuitenkin kova kilpailu ja heikko työllisyystilanne. Opiskelualan valinta on nuorelle suuri, mahdollisesti loppuelämään vaikuttava päätös. Koulutuspoliittisilla toimenpiteillä, kuten yhteishakumuutoksella, on pyritty nopeuttamaan työelämään siirtymistä. Muun muassa nämä asiat ovat vaikuttaneet jatko-opintoihin liittyvän ohjauksen tarpeen kasvuun. Opinto-ohjaajat vastaavat pääasiassa lukion ohjauksesta, mutta myös opettajat ovat tärkeä resurssi ohjaustyössä. Opettajien ja innostavien koulukokemusten rooli biologisen kiinnostuksen heräämisessä ja alanvalintapäätöksen hahmottumisessa on usein merkittävä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa lukiolaisten biologian opiskelualan valintaan vaikuttavista tekijöistä. Tarkoituksena on selvittää opettajien käsityksiä biologian alasta ja biologian alan valinnasta sekä selvittää opettajien alanvalintaa tukevien keinojen käyttöä. Tutkimalla asiaa opettajien näkökulmasta saadaan selville opettajien asettamia tavoitteita opetuksessa, mutta myös asenteita ja käsityksiä, jotka mahdollisesti siirtyvät opetukseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista lähestymistapaa, jossa huomio on ihmisten käsityksissä.

Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin opettajille sähköpostitse Biologian ja maantieteen opettajien liiton ja sen piiriyhdistyksien kautta keväällä 2017. Lisäksi kysely jaettiin kerran biologian opettajille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Lomake sisälsi 19 kysymystä, joista osa oli avoimia ja osa suljettuja. Avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin. Vastaukset luokiteltiin, taulukoitiin ja sisältöä tarkasteltiin määrällistä tekstianalyysia soveltaen. Suljetut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkitut muuttujat olivat ikä, kokemus, sukupuoli, LUMA-lukiossa opettaminen ja koulutustausta. Tilastollisessa testauksessa käytettiin X²-testiä, mediaani-testejä, Fisherin tarkkaa testiä sekä Spearmannin korrelaatiokerrointa.

Kyselyyn vastasi 49 opettajaa. Tulokset antoivat perustietoa opettajien näkemyksistä alasta ja heidän tavasta käsitellä sitä opetuksessa. Tulosten mukaan lukion biologian opettajien käsitys biologian alasta on laaja ja suhteellisen realistinen. Opettajat pitivät biologiaa monipuolisena ja kiinnostavana tulevaisuuden alana, mutta olivat kuitenkin myös tietoisia alan huonosta työtilanteesta ja palkkauksesta. Suurin osa opettajista suosittelisi biologian alaa opiskelijoille. Vastauksissa ilmeni, että lukiolaiset lähestyvät opettajia melko usein kysyäkseen biologian opiskelusta. Keskustelun aiheena on yleensä pääsykokeet. Lukiolaisten kanssa vähiten puhetta on opettajien mukaan palkkauksesta ja yliopistojen välisistä eroista. Kyselyn mukaan opettajat kertovat biologian aloista suhteellisen paljon opetuksensa lomassa. Myös käytännön harjoitteet olivat yleisiä. Vierailuja ja vierailijoita käytettiin vähiten ja huomattava osa ei käyttänyt näitä ollenkaan. Merkittävin muuttuja tuloksissa vaikutti olevan ikä. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että nuoremmat opettajat käyttävät opetuksessaan vähemmän vierailuja ja vierailijoita. Nuoremmat opettajat olivat myös useammin sitä mieltä, että lukiolaiset eivät saa tarpeeksi tietoa biologian alasta ja opiskelusta alanvalintansa tueksi. Opettajat tekivät yhteistyötä useimmiten yliopistojen ja opinto-ohjaajien kanssa, mutta huomattava osa opettajista ei tehnyt ollenkaan yhteistyötä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Koulun tulisi tukea opettajien ja ulkopuolisten tahojen yhteistyötä, erityisesti mikäli paikkakunnan sijainti asettaa tälle rajoituksia. Opettajia voitaisiin hyödyntää enemmän ohjaajina ja alansa asiantuntijoina. Erityistä huomiota voitaisiin kiinnittää nuoriin ja määräaikaisiin opettajiin, joille keskusteluyhteyden saaminen ja erikoisten opetustapahtumien järjestäminen voi olla haasteellisempaa. Ohjausvastuuta jakamalla nuoret voisivat saada kattavampaa tietoa valintojensa tueksi.

see all

Subjects:
Copyright information: © Saara Hämäläinen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.