University of Oulu

Ylivieskan gabrointruusio osana svekofennistä mafis-ultramafista magmatismia

Saved in:
Author: Kiuttu, Lotta1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu Mining School, Degree Programme in Geosciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711253171
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Kiuttu, 2017
Publish Date: 2017-11-25
Physical Description: 34 p.
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Ylivieskan gabroperidotiitti-intruusio sijaitsee Kotalahden nikkelivyöhykkeellä Keski-Pohjanmaalla, noin viiden kilometrin päässä Ylivieskan kirkonkylästä. Intruusio koostuu pääosin kerroksellisesta gabrosta, mutta pitää sisällään myös kuppimaisen peridotiitti-intruusion sekä muita mafis-ultramafisia kivilajeja. Tutkielman tarkoituksena oli tutustua Ylivieskan intruusion gabro-osan petrografiaan Pyhäsalmi Mine Oy:ltä saatujen näytteiden avulla sekä tarkastella intruusiota osana synorogeenista mafis-ultramafista magmatismiä. Intruusio on tutkielman tulosten mukaan tyypillinen svekofenninen mafis-ultramafinen intruusio vastaten genetiikaltaan, petrografialtaan sekä mineralogialtaan muita svekofennisiä Ni-Cu esiintymiä sekä Kotalahti-tyypin intruusioita.

Polarisaatio- ja malmimikroskoopilla sekä röntgenmikroanalysaattorilla suoritettujen tutkimusten tuloksien perusteella Ylivieskan gabron kerroksellisesta osasta olevat näytteet koostuivat oliviinigabronoriitista, gabronoriitista sekä noriitista. Yhdessä näytteessä esiintyi Ylivieskan intruusiolle tyypillistä kumulusplagioklaasia. Pyrokseenin muuttumista amfiboleiksi oli havaittavissa kahdessa näytteessä. Molemmat näytteistä olivat myös mineralisoituneita sisältäen pääosin magneettikiisua, pentlandiittia, rikkikiisua sekä kuparikiisua.

Ylivieskan gabroperidotiitti-intruusiossa riittää paljon tutkittavaa myös jatkossa. Eri magmatyyppien ikiä ja keskinäisiä leikkaussuhteita ei ole pystytty arvioimaan luotettavasti. Gabron ja peridotiittimuodostuman väliset suhteet vaativat lisäksi vielä varmistamista. Mahdollisesti kontaminoituneet pyrokseniitit sekä primitiivisemmän tyypin peridotiitit ovat uusimman tutkimustiedon perusteella malminetsinnällisesti mielenkiintoisimpia jatkotutkimuskohteita. Jotta malmipotentiaalisemmat alueet voitaisiin rajata tarkemmin, täytyisi eri magmatyyppien erot tunnistaa paremmin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Lotta Kiuttu, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.