JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni on aate- ja oppihistoriallinen pro gradu -tutkielma, jonka aiheena on suomalaisena lehtimiehenä, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja työväenliikkeen johtohahmona toimineen Matti Kurikan utopiasosialistisen ajattelun kehitys sekä sen valossa Sointulan yhteiskunnalle suunnitellut ihanneyhteiskunnan ääriviivat. Työni tutkimuskysymykset ovat: Mitkä aatteet ohjasivat Matti Kurikan utopiasosialistisen ajattelun muotoutumista ja miten tämä näkyi hänen tutkimukseni päälähteenä toimineissa kirjoituksissa Viipurin Sanomissa sekä Työmies-lehdissä? Millaiset syyt saivat Matti Kurikan lähtemään Kanadaan asti siirtolahanketta toteuttamaan? Millaisten ajatusten ja oppien ympärille Kurikka pyrki rakentamaan Sointulan ihanneyhteiskuntaa? Sekä, millaiset utopia-ajattelun teemat toistuivat Kurikan kirjoituksissa hänen ihanneyhteisönsä äänenkantajana toimineessa Aika-lehdessä ja mitä niille tapahtui Sointulan yhteiskuntakokeilun jälkeen? Tärkeä osa tutkimustani on myös selvittää, miksi juuri Malkosaari valikoitui ihanteelliseksi paikaksi Sointulan perustamiselle ja miten Sointulan ihanneyhteiskunnan normit erosivat vallitsevan yhteiskunnan normeista. Lisäksi esittelen kolmantena merkittävänä päälähteenäni toimivan Aika-lehden kirjoitusten pohjalta, millaisia olivat Kurikan näkemykset muun muassa kirkosta ja uskonnosta, avioliittoinstituutiosta, seksuaalimoraalista, naisten yhteiskunnallisesta asemasta ja lasten yhteiskasvatuksen ihanteesta. Kurikan utopiasosialististen ajatusten mukaisesti Sointulassa pyrittiin irtaantumaan kapitalismista ja siirtymään taloudenharjoituksessa kokonaan yhteisomistuksen sekä vaihdantatalouden toteutukseen. Lisäksi yhteiskunnassa toteutettiin samapalkkaisuuden periaatetta ja kaikkia sen jäseniä pyrittiin kohtelemaan tasa-arvoisina. Kurikka suunnitteli vakaasti, että yhteiskunta tulisi vapautumaan perinteisen markkinatalouden lisäksi myös kirkkoinsituutiosta ja sen ylläpitämistä rakenteista, kuten avioliitoista. Sointulassa julistettiinkin kannatettavaksi ”rakkauden oikeuksia, ei aviokahleita”. Näin ollen Sointula leimattiin paikaksi, jossa harjoitettiin paljon puhuttua ”vapaata rakkautta”. Kurikan ajatuksia ei kuitenkaan kannatettu, eivätkä kristilliset avioliitot Sointulassa purkautuneet Kurikan esittämien suunnitelmien mukaisesti. Kurikka suunnitteli Sointulaan myös lastenkotia, joka tulisi jatkossa vastaamaan yhteisön jäsenten lasten järjestelmällisestä kasvatuksesta ja jalostamaan heistä uudenlaisen ihmiskuvan edustajia — todellisia mallikansalaisia ihanneyhteisöön. Kollektiivinen lastenkasvatus yhdistettynä avioliittojen purkautumiseen vapauttaisi sointulalaiset naiset Kurikan mukaan niistä painostavista kodin ja avioelämän kahleista, joihin kirkko ja yhteiskunta olivat ennen naisia velvoittaneet vaimoina ja äiteinä alistumaan. Kurikka uskoi hänen voimakkaille utopistisille ajatuksilleen rakentuneen Sointulan toimivan malliyhteiskuntana, jonka asettamaa esimerkkiä seuraten myös muut kansat alkaisivat tulevaisuudessa kääntyä Kalevan Kansan osoittaman elämänmuodon kannalle ja näin ollen Sointula-aate leviäisi jopa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi.