JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkielma käsittelee yleistajuista, tieteellisestä tutkimuksesta kertovaa mediatiedotetta ja sen mediahyödynnettävyyttä eli uutisoitavuutta edesauttavia ominaisuuksia, kuten tiedotteen asiasisältöä ja kirjoittamistapaa. Tiedetiedotteen hyötyominaisuuksia tarkastellaan tiedeviestinnän ammattilaisten sekä väitöksestään tiedottaneiden henkilöiden näkemysten valossa. Tutkielman pääaineistoksi haastateltiin vuonna 2016 yhteensä 16 tiedeviestijää. Tavoitteena on selvittää, minkälainen on hyödyllinen tieteestä kertova mediatiedote ja mitä ominaisuuksia siltä edellytetään? Populaari tiedetiedote on välineenä relevantti tarkastelun kohde arvioitaessa tiedeaiheiden uutisoitavuutta mediassa, koska media saa tutkimuksesta tiedon useimmiten tiedotteen välityksellä. Tutkimusaiheen yleishyödyllisyys on merkittävä, koska tutkimus tuottaa tiedeviestijöille ajantasaista tietoa siitä, mitkä ovat tiedetiedotteen vahvuuksia ja mitä asioita toisaalta tulisi välttää niitä laatiessa. Tutkimusaineistoa tarkastellaan sisällönanalyysinä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Sisällönanalyysi soveltui tutkimuksen metodiksi jouhevasti, koska tavoitteena oli tiivistää tiedetiedotteen hyötykriteereille merkityksiä viestijöiden kokemuspohjasta. Tutkimusta varten laadittiin esimerkkitiedote, jonka avulla oli mahdollista arvioida yhteenvetona tieteen mediatiedotteen keskeisiä sisällöllisiä kysymyksiä. Tiedetiedote on hyödyllinen silloin, kun se auttaa vastaanottajaa ymmärtämään tutkimustulosten merkityksen niin sanotun suuren yleisön kannalta. Populaarin tiedetiedotteen keskeisimmät hyötyominaisuudet ovat: 1.) yleistajuisuus, 2.) uutiskärjen sovellettavuus ajankohtaiseen ilmiöön ja ihmisten arkeen, 3.) sisällön tiiviys, 4.) selkeä rakenne ja 5.) hyvät yhteystiedot. Epähyödyllisenä, mediajulkisuuden saantia hidastavana ominaisuutena tiedotteessa tulee välttää muun muassa tieteenalan erikoissanastoa. Tutkimus esittää tieteen mediatiedotteelle perusmallin. Siinä tekstin tulee olla lähtökohtaisesti niin yleistajuista kuin vain mahdollista. Tieteen mediatiedotteen hyödyllisimmäksi sisällön järjestykseksi ehdotetaan seuraavaa: 1.) tulokset, 2.) väitteet, 3.) tekijät, 4.) aineisto sekä 5.) lisätietojen antajat. Tiedotteen tulee olla tiivis, jäsennelty, uutiskärjeltään ja viitekehykseltään selkeä kokonaisuus. Merkittävyys, uutuusarvo ja ymmärrettävyys koetaan tärkeiksi tiedetiedotteessa huomioitaviksi uutiskriteereiksi. Tutkimus osoitti, että tiedotteessa tehdyillä ratkaisuilla on mahdollista vaikuttaa tieteen huomioitavuuteen tutkija-tiedottaja-yhteistyön ja median välisessä tiedeviestintäprosessissa. Tieteen mediatiedotteessa uutismaisuus on kilpailuvaltti.