JultikaUniversity of Oulu repository

Useiden tutkimuksien perusteella on todettu, että liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat suuressa roolissa ihmisen perusterveyden kannalta tarkasteltuna. Liikunnan avulla sairauksien puhkeamista voidaan jopa ehkäistä. Kuntosaliharjoittelun on tutkimuksien mukaan todettu olevan hyödyllinen ja tehokas liikuntamuoto ja se soveltuu kaikille. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja riittävä lepo luovat yhdessä raamit hyville ja terveellisille elämäntavoille. Tarkka ruokavalion noudattaminen ja kuntosaliharjoittelu voivat muuttaa ihmisen elämäntapoja rajusti, ja harrastelusta voikin pian tulla kilpaurheilua. Tällöin esille nousee käsite: ”fitness”. Fitness-urheilu on kasvattanut suosiotaan jo useamman vuoden ajan ja fitness-urheilijoiden määrä kasvaa koko ajan. Kilpaurheilu tarkoittaa kurinalaisen elämäntavan toteuttamista ja elämäntapa on osa urheilijaa joka ikinen päivä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan fitness-urheilijoiden elämäntavan toteuttamisesta koulumaailmassa. Tutkimuksessa on selvitetty, miten fitness-urheilijat kokevat onnistuvansa yhdistämään koulumaailman ja kilpaurheilun, ja millaisia ennakkoluuloja he ovat kohdanneet. Kriteerinä tutkimukseen osallistumiseksi on asetettu seuraavat ehdot: henkilön on oltava joko opiskelijana tai opettajana koulumaailmassa sekä hänen on oltava koulutetun valmentajan valmennuksessa. Tämän empiirisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä on käytetty kirjoitelmia. Kirjoitelmat ovat fitness-urheilijoiden (n=8) kirjoittamia, joissa he kuvaavat kokemuksiaan kilpaurheilun ja koulumaailman kohtaamisesta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty fenomenografista tutkimusotetta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällön analyysiä. Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että fitness-urheilijat kokevat elämäntavan ja koulumaailman yhteensovittamisen helpoksi. Ratkaisuna on omien eväiden kuljettaminen mukaan kouluun, näin fitness-urheilija pystyy noudattamaan valmentajansa laatimaa ruokavaliota. Ennakkoluulojakin urheilijat ovat kohdanneet, mutta kokevat niiden johtuvan epätietoisuudesta lajia kohtaan, eivätkä pidä niitä negatiivisina. Tutkimuksen toteutuksessa on huolehdittu eettisyyden hyvästä toteutumisesta. Tutkimusaineistoa on käsitelty kunnioituksella ja tutkittavien identiteetti on ehdottomasti säilytetty. Tutkimukselle olisi mahdollista tehdä jatkotutkimuksia suuremmalla otannalla ja käyttää kenties haastattelua aineistonkeruumenetelmänä.