University of Oulu

Päiväkotien työntekijöiden käsityksiä varhaiskasvatuslain (2015) näkymisestä ja vaikutuksista päiväkodin arjessa

Saved in:
Author: Saarela, Mari1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.9 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712013260
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Saarela, 2017
Publish Date: 2017-12-05
Physical Description: 85 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kyrönlampi, Taina
Reviewer: Kyrönlampi, Taina
Suvilehto, Pirjo
Description:

Tiivistelmä

Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää päiväkotien työntekijöiden käsityksiä varhaiskasvatuslain (2015) keskeisimmistä sisältöuudistuksista sekä tutkia, miten varhaiskasvatuslain uudistukset näkyvät ja vaikuttavat päiväkotien arjessa. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä se koskettaa kaikkia päiväkotien työntekijöitä sekä varhaiskasvatuspalveluita käyttäviä perheitä.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu varhaiskasvatuksen historiasta, jossa tarkastelen Johan Amos Comeniusta ja Friedrich Fröbeliä, sillä he ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen kehittymiseen. Comenius on kehitellyt kotikoulun luonnoksen, jota voidaan pitää nykyisten varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden pohjana. Fröbel puolestaan on kehitellyt lastentarhantoiminnan. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen myös varhaiskasvatuslakia (2015) ja sen muutoksia. Varhaiskasvatuslain muutokset tulivat voimaan 1.8.2015. Lain sisältömuutokset koskevat muun muassa ryhmäkokoja suhdeluvun muuttuessa siten, että seitsemän lapsen sijaan yhtä kasvattajaa kohden ryhmässä saa olla kahdeksan lasta. Laki myös velvoittaa varhaiskasvatuksessa arviointiin ja kehittämiseen sekä varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Teknisinä uudistuksina varhaiskasvatusympäristöä on laissa tarkennettu siten, että sen tulee olla turvallinen, terveellinen, kehittävä sekä oppimista edistävä. Palvelujen saatavuuden osalta on tarkennettu, että lapsen etu tulee ottaa huomioon päivähoidon järjestämisessä ja suunnittelussa.

Tutkimus on toteutettu laadullisena fenomenografisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella sosiaalisen median varhaiskasvattajille tarkoitetuista ryhmistä sekä päiväkotien johtajille lähetettynä kyselynä, jonka he ovat voineet jakaa työntekijöille. Kyselyyn vastasi yhteensä 75 lastentarhanopettajana ja lastenhoitajana työskentelevää henkilöä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tärkeimpinä varhaiskasvatuslain sisältömuutoksina päiväkotien työntekijät pitävät lasten osallisuutta sekä pedagogiikan korostamista. Myös suhdeluvun muutos koettiin merkittäväksi uudistukseksi, sillä suuremmassa lapsiryhmässä toimintaa pitää miettiä tarkemmin. Varhaiskasvatuslaki näkyy päiväkotien arjessa muun muassa isompina lapsiryhminä. Tämän on koettu lisäävän melua ja levottomuutta ryhmässä sekä vaikeuttavan lapsen yksilöllistä huomioimista. Lisäksi työmäärän on koettu kasvavan ja kiireen lisääntyvän. Osa työntekijöistä on kokenut uupumusta. Jotkut työntekijät ovat myös harkinneet alan vaihtoa, sillä he ovat kokeneet, ettei työtä voi enää tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Vastauksissa tuli esille, että käytännössä lain toteuttamiselle ei ole tarpeeksi resursseja. Tähän olisi tärkeää kiinnittää huomiota, jotta varhaiskasvatuspalvelut pysyvät laadukkaina.

see all

Subjects:
Copyright information: © Mari Saarela, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.