JultikaUniversity of Oulu repository

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin biologian opettajien näkemyksiä metsäekosysteemi- aiheisista oppikirjakuvista. Tutkimuskysymykset olivat, minkälaisia kuvia biologian oppikirjoissa on, minkälaisia kuvia biologian opettajat pitävät opetuksellisesti pätevinä, ja miten vastauksia perustellaan. Aihe rajattiin metsäekosysteemiin, eli yleensä kahdeksannen luokan biologian oppisisältöön. Laskin ja luokittelin kuvien lähteenä toimineiden biologian oppikirjojen (Silmu metsät ja KB Metsät ja suot) kuvat tehtäviensä ja toteutuksensa mukaan seuraaviin luokkiin: lajikuvat, representaatiot, kaaviokuvat, kartat, diagrammit, taulukot, otsikkokuvat ja sarjakuvat. Biologian opettajille lähetettiin sähköpostikysely, jossa heidän tuli arvioida neljää ensimmäistä luokkaa edustavia kuvapareja pisteyttämällä kuvat ensin laatimani ”hyvän opetuskuvan” kriteerien mukaan, sekä valita perustellen kustakin kuvaparista mielestään opetuksellisesti pätevin kuvan. Kuville annetuista pisteistä muodostettiin summamuuttujat, ja kuvien piste- eroja verrattiin tilastollisesti kuvaparien sisällä, sekä suhteessa vastaajien opetuskokemukseen. Avoimille vastauksille parhaiden kuvien valinnasta suoritettiin sisällönanalyysi, jolla etsittiin pätevän opetuskuvan piirteitä kuvaluokittain. Ylivoimaisesti suurimman kuvaryhmän ko. oppikirjoissa muodostavat lajikuvat. Käyttämäni luokittelu onnistui tavoittamaan hyvin biologian oppiaineen erityisluonteen; lajikuvien tehtävänä on eliön tuntomerkkien esittely, representaatiot kuvaavat taas jotain konkreettista luonnon kohdetta, esimerkiksi metsätyyppiä. Nämä kuvaluokat ovat ominaisia juuri biologian oppiaineelle, vaikka samat kuvat voitaisiin määritellä esimerkiksi valokuviksi ja piirroksiksi. Opettajien vastauksissa ilmeni asiantuntemus ja kokemus oppimisesta ja erilaisista oppijoista, joiden asemaan opettajat asettuivat. Vastauksista ilmeni paitsi yleispäteviä ”hyvän opetuskuvan” ominaisuuksia, myös erityisiä aihe- sekä kuvaluokkakohtaisia vaatimuksia juuri biologian oppikirjakuvitukselle. Parhaimpien opetuskuvien valinta ei ollut yksiselitteistä; opetuskuvan hyvyys nähtiin usein riippuvaiseksi opetustilanteesta, oppilaiden tasosta, sekä kuvan käyttötarkoituksesta. Tuloksia voitaisiin hyödyntää biologian opettajan työssä, sekä erityisesti ekologian opetuksessa. Käytettyä kuvien luokittelua voitaisiin lisäksi hyödyntää tulevassa oppimateriaalien tutkimuksessa ja suunnittelussa.