University of Oulu

Silmänpohjakameran soveltuminen neurologisten päivystyspotilaiden tutkimiseen verrattuna oftalmoskooppiin

Saved in:
Author: Alm, Mikael1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712133308
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Alm, 2017
Publish Date: 2017-12-14
Physical Description: 20 p.
Thesis type: Other thesis
Tutor: Hautala, Nina
Huhtakangas, Juha
Reviewer: Falck, Aura
Annunen-Rasila, Johanna
Description:

Tiivistelmä

Silmänpohjan tutkiminen on tärkeä tutkimus osana usean akuutin neurologisen sairauden diagnostiikkaa. Neurologisille potilaille ei kuitenkaan suositella pupillin laajentamista, mikä vaikeuttaa oftalmoskopointia. Epäonnistuneen oftalmoskopoinnin takia potilaalta voi jäädä huomaamatta aivopaineen kohoamiseen tai muuhun välitöntä hoitoa vaativaan sairauteen viittaava löydös. Pilottitutkimuksessamme selvitimme, onnistuuko kannettava silmänpohjakamera paremmin neurologisten päivystyspotilaitten silmänpohjatutkimuksessa kuin oftalmoskooppi.

Aineisto koostui 60 potilaasta, jotka olivat hoidossa Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian päivystyksessä 18.8.2016–31.5.2017 välisenä aikana. Sisäänottokriteereinä oli täysi-ikäisyys, vapaaehtoisuus ja työdiagnoosina joko päänsärky, AVH tai sekavuus. Osa potilaista täytti useamman oirekuvan. Potilaista 17 oli miehiä ja 43 naisia. Mediaani-ikä oli 59 vuotta. Päänsärkypotilaita oli 30, AVH potilaita 28 ja sekavia potilaita 7. Potilaiden ko-operaatiota arvioitiin määrittämällä modifioitu Rankin score ja Glasgow coma score (GCS).

Potilaille tehtiin non-mydriaattinen silmänpohjatutkimus ensin oftalmoskoopilla, ja sitten SmartScope Pro silmänpohjakameralla. Tutkimuksen onnistuminen kummallakin menetelmällä määriteltiin kolmiluokkaisesti: onnistui, onnistui osittain, epäonnistui. Mahdolliset silmänpohjamuutokset kirjattiin ylös myöhempää silmälääkärin tulkintaan tehtävää vertailua varten.

Silmänpohjakamerakuvaus onnistui 56 (93,3 %), onnistui osittain 2 (3,3 %) ja epäonnistui 2 (3,3 %) potilaalla silmänpohjatutkimuksessa. Oftalmoskopointi onnistui 35 (58,3 %), onnistui osittain 14 (23,3 %) ja epäonnistui 11 (18,3 %) potilaalla silmänpohjatutkimuksessa. Eron tilastollinen merkitsevyys on p<0,0005. Viidenkymmenen kahdeksan potilaan kuvista tutkija ja silmälääkäri olivat löytäneet samat löydökset 54 tapauksessa (93 %). Kuudessa tapauksessa (7 %) tutkijalta oli jäänyt ei-kriittinen löydös havaitsematta.

Silmänpohjakamera soveltuu neurologiseen silmänpohjatutkimukseen paremmin kuin oftalmoskooppi. Ero on tilastollisesti ja kliinisesti merkittävä. Jatkotutkimuksia tarvitaan.

see all

Subjects:
Copyright information: © Mikael Alm, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.