University of Oulu

Mielentilailmaukset 4 - 8 -vuotiaiden tyypillisesti kehittyvien lasten kerronnassa

Saved in:
Author: Takala, Heini-Maarit1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Logopedics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712143311
Language: Finnish
Published: Oulu : H.-M. Takala, 2017
Publish Date: 2017-12-15
Physical Description: 50 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mäkinen, Leena
Reviewer: Välimaa, Taina
Mäkinen, Leena
Description:

Tiivistelmä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia mielentilailmausten kehittymistä 4–8-vuotiaiden tyypillisesti kehittyvien lasten kerronnassa mielentilailmausten kokonaismäärän sekä mielentilailmausluokkien (kognitiiviset ja emotionaaliset ilmaukset) suhteen tarkasteltuna. Mielentilailmaukset ovat sanoja, jotka viittaavat kertomuksen henkilöiden ajatuksiin, aikomuksiin, haluihin, uskomuksiin ja tunteisiin. Lisäksi tarkasteltiin, eroaako mielentilailmausten käyttö tyttöjen ja poikien välillä.

Tutkittavina oli 172 tyypillisesti kehittynyttä 4;1–8;10-vuotiasta lasta, 86 tyttöä ja 86 poikaa. Tutkittavat olivat osa FT Leena Mäkisen väitöskirja-aineistoa. Tutkimusaineisto koostui lasten tekstittömän kuvakirjan, Kissatarinan (Mäkinen, 2014) pohjalta luomista suullisista kertomuksista. Tulosten analysoinnissa käytettiin sijainti- ja hajontalukuja sekä boxplot-kuvioita. Ikäryhmien välisessä vertailussa käytettiin Kruskal-Wallisin testiä ja sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin Mann-Whitneyn U-testillä.

Tulokset osoittivat, että mielentilailmausten määrä kasvoi tilastollisesti merkitsevästi iän myötä. Lisäksi sekä kognitiivisten että emotionaalisten ilmausten määrä kasvoi iän myötä. Yksilöllinen vaihtelu mielentilailmausten käytössä oli kuitenkin suurta. Lapset käyttivät kertomuksissaan enemmän kognitiivisia kuin emotionaalisia ilmauksia. Tytöt käyttivät enemmän mielentilailmauksia kuin pojat niin mielentilailmausten kokonaismäärän suhteen tarkasteltuna kuin mielentilailmausluokkia tarkastellessa.

Mielentilailmausten kehittymistä fiktiivisissä kertomuksissa on tutkittu vielä melko vähän, mutta tulokset ovat pääosin yhteneviä aiempien tutkimusten kanssa. Poikkeavat tulokset voivat selittyä erilaisilla analyysikriteereillä, sillä mielentilailmauksista käytetään vaihtelevia määritelmiä. Mielentilailmausten käytön merkitystä mielen teorian taidoissa olisi syytä tarkastella jatkossa, sillä vielä on epäselvää, voidaanko mielentilailmausten käytön perusteella tehdä todellisuudessa päätelmiä mielen teorian taidoista.

see all

Subjects:
Copyright information: © Heini-Maarit Takala, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.