University of Oulu

Päihteidenkäyttäjien perheenjäsenten omaiskokemukset ja selviytymisen strategiat : laadullinen tutkimus

Saved in:
Author: Tanskanen, Jani1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Health Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712193346
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Tanskanen, 2017
Publish Date: 2017-12-19
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Elo, Satu
Reviewer: Elo, Satu
Kajula, Outi
Description:
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla, millaisia omaiskokemuksia ja selviytymisen strategioita päihteidenkäyttäjien perheenjäsenillä on. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla perheenjäseniä (n=10). He olivat 33–67-vuotiaita (keski-ikä 53 vuotta) naisia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Perheenjäsenillä oli kokemusasiantuntijuutta. Tulokset kuvattiin heidän narratiiviensa kautta. Perheenjäsenet olivat kohdanneet raskaita asioita: alkoholia, huumeita ja sekakäyttöä perheissään. Ensin päihdesairaus näyttäytyi heille outona ilmiönä, joka aiheutti elämänkriisin. Se heikensi perheen sosiaalisia suhteita. Perheenjäsenet yrittivät salata päihdesairautta, samaan aikaan tuntien väsymystä ja vihan tunnetta. He eivät saaneet tukea päihteidenkäyttäjiltä haastaviksi kokemissaan elämänvaiheissa, esimerkiksi sairastuessaan itse tai lapsen sairastaessa. Siitä seurasi surun ja pettymyksen tunteita. Perheenjäsenten narratiivit piirtyivät kolmella tasolla: oman elämänhistorian peilaamisena, itseanalysointina ja symbolisina kerronnan keinoina. Perheenjäsenten alettua nähdä itsensä apua tarvitsevina, he päättivät lopettaa salaamisen ja ryhtyivät puhumaan tunteistaan. He pyrkivät irrottautumaan käyttäjän päihderiippuvuudesta ja alkoivat ymmärtää sen sairausluonteen. Oma ansio- tai vapaaehtoistyö oli tärkeää, kuten myös harrastukset ja itsehoito. Perheenjäsenet hyödynsivät vertaistukea ja kuvasivat sitä uuden elämän alkamiseksi. Samaistuminen muiden kerrontoihin ja kokemuksiin tarkoitti mahdollisuutta oppimiseen. Perheenjäsenet käyttivät myös hengellisiä selviytymisen strategioita. He kertoivat Al-Anon-ohjelmaan kuuluvasta hengellisyydestä, esimerkiksi tyyneysrukouksesta. Perheenjäsenet ajattelivat elämän olevan merkityksellistä ja luottivat henkiseen kasvuun. He pyrkivät suhtautumaan optimistisesti tulevaisuuteensa. He toivoivat, että elämässä on mahdollista kokea parempia vaiheita tai että elämä jatkuisi ennallaan, ei huonompana. Tulokset osoittavat, että perheenjäsenten voimaantuminen on prosessi, joka lähtee liikkeelle itsestä. Haasteelliset elämänjaksot voivat pitkällä tähtäimellä tuoda myös positiivisia muutoksia. Perheenjäsenten hyvinvoinnin tutkiminen ja edistäminen nousevat tärkeiksi asioiksi.
see all

The purpose of this study was to describe experiences of family members who have been affected by their close relatives’ substance abuse. In addition, an other dimension of the study was to describe family members’ coping strategies. The qualitative data was collected by interviewing family members (n = 10). They were 33–67 year-old (mean age 53) women. The data was analyzed by inductive content analysis. Family members had expertise by experience. The results were described by using their narratives. Hard sights met their eyes: alcohol, drugs and mixed substance use in their families. At first they described substance abuse as a strange phenomenon that caused a crisis. It impaired the mutual social relations in the family. Family members tried to hide substance abuse, feeling tiredness and anger at the same time. They didn’t get support from substance abusers in challenging episodes, for instance their own or child’s illness. Resulting in feelings of sadness and disappointment. Family members’ narratives etched on three levels: reflecting their own life history, self-analysis and symbolic ways of narration. After admitting their own helplessness family members decided to stop concealment and started on speaking about their feelings. They tried to cut loose from the relative’s substance abuse and began to see it as an illness. Their own employment or voluntary work was an important factor in coping, as well as hobbies and self-care of their own. Family members utilized peer support and described it as a new lease of life. It enabled learning, when they could identify on others’ narratives and experiences. Religious coping strategies were also used. They told that Al-Anon’s recovery program included some religious aspects like serenity pleading. Family members thought their own lives important and devoted to spiritual growth. They tried to be positive about their future. They hoped that life would afford an opportunity to see better episodes or at least it will continue as before, not worse than expected. The results prove that empowerment of family members is a process that starts off the person itself. Challenging episodes can also bring about positive changes, in the long run. It is important to inspect and promote family members’ welfare.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jani Tanskanen, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.