University of Oulu

Kaivinkoneita, demoneita ja harmonian kahlitsemia : Balin Benoa-lahden matkailukehityskonflikti ja sen paikallinen esitys etnisten symbolien kautta

Saved in:
Author: Kujala, Mikael1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712213389
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Kujala, 2017
Publish Date: 2017-12-21
Physical Description: 90 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Saarinen, Jarkko
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Saarinen, Jarkko
Description:

Tiivistelmä

Vuodesta 2012 lähtien aluekehitysyhtiö Tirta Wahana Bali Internasional (TWBI) on valmistellut Indonesian Balilla sijaitsevaan Benoa-lahteen kohdistuvaa mittavaa matkailukehityshanketta, jossa aikaisemmin mangrovemetsiensä vuoksi suojeltu lahti muutettaisiin luksusmatkailukohteeksi keinotekoisten saarten avulla. Projektisuunnitelma on herättänyt paikallisväestön keskuudessa paljon vastustusta, ja tuhannet balilaiset ovat järjestäytyneet säännöllisiin mielenosoituksiin forBALI-aktivistiliittouman organisoimana. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mistä Benoa-lahden matkailukehityskonfliktissa on kyse, ja miten paikallinen vastarinta esittää etnisin symbolein kyllästettyä viestiään osana konfliktia. Käsittelen aihettani poliittisen ekologian näkökulmasta asettaen valtasuhteiden kriittisen tarkastelun analyysini keskiöön. Etnografisen tutkielmani ensisijainen aineisto koostuu Balilla keväällä 2017 tehdystä seitsemästä teemahaastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista, mitä täydennän erilaisilla Internet-aineistoilla. Konfliktin pääasiallisten osapuolten (TWBI-yhtiön, Indonesian hallituksen ja balilaisten protestoijien) argumentaatio rakentuu suureksi osaksi globaalin kestävyysdiskurssin kautta. Osapuolten epätasa-arvoiset valtasuhteet tulevat näkyville tavoissa, joilla ne pyrkivät vaikuttamaan viralliseen päätöksentekoon. Indonesian hallinto ja TWBI-yhtiö pyrkivät vaikuttamaan lähinnä poliittisen järjestelmän ja sen sisäisten suhteiden välityksellä. Tämän järjestelmän ylläpito mahdollistuu paikallisväestöön kohdistuvan kontrollin kautta, ja siksi altavastaajina toimivat balilaiset joutuvat etsimään vaihtoehtoisia viestin esilletuontitapoja. ForBALI luo ainutlaatuista kulttuurilähtöistä vaikuttamisen tapaa, joka ilmenee sekä mielenosoituksissa että sosiaalisen median käytössä, ja osaksi protestointia nostetut etniset symbolit ovat instrumentaalisia välineitä liittouman viestin toimittamisessa, koska ne sitovat yhteen jaettuja merkityksiä ja vetoavat balilaisten moniaistilliseen rituaaliseen tapaan jakaa kulttuurista tietoa. Etniset symbolit näyttäytyvät protesteissa erityisesti performanssien, visuaalisen taiteen ja kolonialististen symbolien muodossa, ja balilaisessa kulttuurissa tärkeä hyvän ja pahan kahtiajako toimii perustana niiden käytölle. Balilaiset esittävät itsensä ikään kuin ideaalisen paikallisidentiteetin kautta; jonakin jota kohti pitäisi pyrkiä, ja ForBALI rakentaa tätä ideaalista paikallisidentiteettiä kohti ympäristöystävällisempää ja poliittisesti aktiivisempaa suuntaa. Balin matkailupolitiikka ja viimeaikainen matkailukehitys on johtanut ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa matkailijoita houkutellaan saaren erityislaatuisen kulttuurin avulla, mutta suurimmat matkailusta saatavat hyödyt menevät paikallisyhteisön sijaan monikansallisille kapitalistisille yhtiöille. Benoa-lahden konflikti osoittaa paikallisryhmien tyytymättömyyden tähän kehityssuuntaan. Jos saaren matkailua halutaan kehittää kestävän matkailukehityksen periaatteiden mukaisesti, pitäisi paikallisyhteisöjen tarpeet huomioida paremmin ja tuoda balilaiset osaksi suunnitteluprosessia.

see all

Excavators, demons and raised fists : tourism development conflict in Benoa Bay, Bali and its local representation through ethnic symbols

Abstract

Since 2012 a property development and management company Tirta Wahana Bali Internasional (TWBI) has been preparing a 3-billion-dollar travel development project in Benoa Bay, Bali, Indonesia. The project would reclaim a former nature conservation area in Benoa Bay into a mass tourism destination with new artificial islands. Local protests against the plan have been wide, and thousands of people have been participating in monthly demonstrations organized by forBALI activist alliance. The purpose of this research is to find out what the Benoa Bay travel development conflict is all about, and how the local resistance presents and performs its message as a part of the conflict. Using the viewpoint of political ecology I am placing the critical examination of power relations at the center of my analysis. As an ethnographic study, this research is carried out through qualitative methods. My main research data consists of seven conversational interviews and participant observation. I support this sensory ethnographic data with Internet materials, such as news articles, social media, web sites and photography. The argumentation of the main participants in the conflict (TWBI, Indonesian government, Balinese protestors) is mainly built through the global sustainability discourse. The unequal power relations of the participants are shown in the ways they are trying to influence the political decision making. TWBI together with Indonesian politicians aim to operate inside the political system through mutual relations. The maintenance of this system is made possible by the control that is directed to Balinese people and for that reason the Balinese are forced to seek alternative ways to presenting their message. ForBALI is producing a unique culturally based way of influencing which is carried out in demonstrations and social media. Ethnic symbols are instrumental tools in sending the message. In the demonstrations ethnic symbols are used especially in the forms of different kind of performances, visual art and colonial representations. The important dichotomy of good and evil that exists in Balinese culture is represented through these symbols, and the Balinese protestors use this dichotomy to create an ideal of local identity through which they build Balinese identity towards more environmental friendly and politically active direction. Recent tourism development has led to a controversial situation where tourists are allured to Bali through island’s unique culture but most of the benefits brought by tourism are going to the multinational capitalistic companies instead of the local communities. The conflict of Benoa Bay points out the local dissatisfaction towards the direction of the development. Regarding the principles of sustainable tourism development, the local communities’ needs should be better addressed.

see all

Subjects:
Copyright information: © Mikael Kujala, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.