University of Oulu

Naisena naiselle : doulatoiminta Oulun Ensi- ja turvakodissa ja doulien kulttuuriset mallit synnyttämisestä

Saved in:
Author: Salomaa, Sanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712213396
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Salomaa, 2017
Publish Date: 2017-12-21
Physical Description: 92 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Leinonen, Riitta-Marja
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Leinonen, Riitta-Marja
Description:

Tiivistelmä

Tutkielmassani tutkin Oulun ensi- ja turvakodissa (OETK) olevaa vapaaehtoisdoulatoimintaa ja siellä toimivien doulien synnyttämisen kulttuurisia malleja. Tutkimusaiheeni valitsin kuultuani toiminnasta ollessani vaihdossa Yhdysvalloissa syksyllä 2015, jonka aikana kävin synnytyksen ja raskauden antropologian kurssin. Pidin toimintaa hienona ja halusin lähteä selvittämään, miten doulatoiminta operoi hyvinvointivaltion kaltaisessa Suomessa.

Tutkimukseni teoriasuuntauksiksi valitsin lääketieteellisen ja kognitiivisen antropologian. Lääketieteellisen antropologian valitsin, koska tutkimukseni käsitteli lääketieteelliseksi ymmärrettyä tapahtumaa, eli synnytystä, ja selvitin doulien näkemyksiä muun muassa tähän liittyen. Kognitiivinen antropologia valikoitui kulttuurinen malli -teorian mukaan sen ollessa osa kognitiivista antropologiaa. Tutkimukseni metodologiaksi käytin etnografisia menetelmiä, eli haastattelua ja osallistuvaa havainnointia. Haastattelut tein teemahaastatteluina ja suoritin ne kesä- ja heinäkuussa 2017. Haastattelin työhöni kuutta doulaa ja yhtä toiminnanvetäjää. Osallistuvan havainnoinnin tein eräässä doulaillassa marraskuussa 2017, jolloin vierailimme Oulun vastaanottokeskuksessa. Analyysimenetelminä käytin avainsana- ja metafora-analyysiä.

Doula on synnytyksen tukihenkilö, joka tarjoaa synnyttäjälle tukea erilaisilla keinoilla, kuten hieronnalla, kosketuksella, rohkaisemalla ja kannustamalla tätä. Tärkein tuki äidille kuitenkin tulee pelkästä doulan läsnäolosta, mikä on itsestään äidille monesti rauhoittava asia, sillä hän tuntee olonsa turvallisemmaksi. Doula on kuitenkin monesti kokenut synnyttäjä itse, jolla on tietoa synnytyksestä ja erilaisista kivunlievitysmenetelmistä. Haastattelemani doulat kokivat itse tehtävänsä hyvin merkitykselliseksi, sillä olivat omien kokemuksien kautta ymmärtäneet, kuinka tärkeä ja suuri hetki synnyttäminen on naisen elämässä. Tämän vuoksi monet haastateltavani olivat lähteneet douliksi, koska halusivat auttaa muita naisia saamaan mahdollisimman positiivisen synnytyskokemuksen.

Tutkimusaineistoni perusteella onnistuin kokoamaan neljä erilaista kulttuurista mallia, joita doulilla oli synnytyksestä. Nämä olivat ns. luomusynnytyksen malli, hyvän vanhemmuuden ja synnytyksen malli, synnytyspelon malli sekä maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijaäidin synnytyksen malli. Mallit olivat erilaisia luonteiltaan. Esimerkiksi luomusynnytyksen malli oli henkilökohtaisempi malli, joka oli muodostunut joillekin doulille reaktiona suomalaiseen synnytyskulttuuriin. Hyvä vanhemmuus ja synnytys malli oli muodostunut doulille oman kokemuksen kautta, jonka pohjalta he saivat tehtäväänsä motivaatiota. Synnytyspelon ja maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijaäidin mallit taas olivat enemmän tietynlaisen synnytyskokemuksen mukaan kehittyneitä malleja.

see all

Subjects:
Copyright information: © Sanna Salomaa, 2017. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.