JultikaUniversity of Oulu repository

Suomessa käytetään huomattava määrä neitseellistä luonnonkiviainesta tierakentamisessa vuosittain. Uusiomateriaalien soveltuvuutta ja käyttöä tierakentamisessa on tutkittu jo kymmenien vuosien ajan ja etenkin viimeisten vuosien aikana niiden käyttö on hiljalleen kasvanut. Tutkimuksista ja erilaisista kehitysohjelmista huolimatta uusiomateriaalien käyttö ei kuitenkaan ole lisääntynyt ja laajentunut toivotulla tavalla. Käyttöpotentiaalia uusiomateriaalien hyödyntämisessä olisi huomattavasti nykyistä enemmän. Nykyistä uusiomateriaalien ohjeistusta ja käyttöä ovat pitkälti ohjanneet tavoitteet luonnon kiviainesmateriaalien säästämisestä. Tulevaisuudessa kiertotalous ja kestävä kehitys tulevat olemaan yhä merkittävämmässä roolissa. Liikennevirasto pyrkii edelleen lisäämään uusiomateriaalien käyttöä muun muassa kehittämällä toimintatapojaan ja ohjeistustaan ja se on päättänyt laatia uuden uusiomateriaaliohjeen korvaten sillä vanhat, uusiomateriaalien käyttöä ohjeistaneet, ohjeet ja oppaat. Tämän diplomityön tavoitteena oli hankkia lähtötietoja uuden ohjeen ohjetyöhön selvittämällä ja määrittämällä uusiomateriaalien käytön ohjeistukseen ja hankekäytäntöihin liittyvät kehitys- ja tarkentamistarpeet tierakentamisessa neljän osakokonaisuuden avulla. Yksi osakokonaisuuksista perustui valittujen 28 Liikenneviraston tieohjeen läpikäyntiin uusiomateriaalien näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla uusiomateriaalit huomioidaan ohjeissa ja mitä kehitystarpeita, uusiomateriaalien näkökulmasta, ohjeisiin on. Tämän lisäksi tarkasteltiin, mitä kyseisten ohjeiden aihealueista voisi olla tarpeen huomioida uusiomateriaaliohjeen ohjetyössä ja mahdollisesti uusiomateriaaliohjeessa. Kolme muuta osakokonaisuutta pohjautuivat haastatteluihin. Työhön valittiin kuusi Liikenneviraston hanketta. Jokaisesta hankkeesta haastateltiin pääsääntöisesti hankkeen eri osapuolia eli tilaajaa, suunnittelijaa, urakoitsijaa sekä materiaalitoimittajaa. Hankehaastateltavien lisäksi työssä haastateltiin eri organisaatioiden asiantuntijoita. Yhteensä haastateltavia oli 41. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää uusiomateriaaliohjeen kehitystarpeita hankkeilta saatujen kokemusten perusteella, uusiomateriaalirakentamisen nykykäytäntöjä Liikenneviraston hankkeilla, uusiomateriaalien kestävää käyttöä tierakentamisessa sekä Liikenneviraston uusiomateriaalien materiaalihyväksynnän käytäntöjä ja kehitystarpeita. Ohjeanalyysin perusteella uusiomateriaalien huomioiminen nykyisissä Liikenneviraston ohjeissa on hyvin vähäistä. Uusiomateriaaleista käytetty terminologia on kirjavaa eikä yhtenäistä käytäntöä ole. Laatuvaatimuksien osalta sovelletaan pitkälti luonnonmateriaaleille esitettyjä tai hankekohtaisesti erikseen määritettyjä vaatimuksia. Useassa läpikäydyssä ohjeessa ilmeni kehitystarpeita uusiomateriaalien käytön näkökulmasta. Esiin nousi myös useita asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon uuden ohjeen ohjetyössä. Haastattelujen perusteella ohjeistuksella on merkittävä rooli uusiomateriaalien käytön edistämisessä. Myös hankekäytäntöjä kehittämällä ja yhtenäistämällä voidaan edistää uusiomateriaalien käyttöä ja luoda sille paremmat mahdollisuudet. Uusiomateriaalien käytön ohjeistuksen osalta suurimmat kehitystarpeet ovat terminologian ja ohjeen kohderyhmän selkeässä määrittämisessä, CE-merkinnän selkeyttämisessä, ohjeen rakenteen loogisuudessa, vastuiden sekä riskienjaon huomioimisessa, materiaalihyväksynnän kehittämisessä ja sen ohjeistamisessa sekä kestävän käytön huomioonottamisessa. Yhtenäisiä hankekäytäntöjä uusiomateriaalien käyttöönotolle Liikenneviraston hankkeilla ei tällä hetkellä ole, mutta tarve niille on. Jo tie- tai ratasuunnitelmavaiheessa tulisi, alustavan massatarpeen selvittyä, selvittää uusiomateriaalien saatavuus ja käyttömahdollisuus hankkeella. Tarvittavat luvat tulisi myös hakea tässä vaiheessa, muiden lupien haun yhteydessä. Tällä hetkellä hankkeella käytettyjä uusiomateriaaleja ei rekisteröidä tarkasti Liikenneviraston järjestelmiin. Uusiomateriaalien tarkka rekisteröinti on tarpeen, mutta se vaatii kehittämistä ja selkeää ohjeistusta. Työssä saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään uuden uusiomateriaaliohjeen ohjetyössä. Tämän lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden Liikenneviraston ohjeiden päivitystöissä.

A significant amount of virgin natural rock material is used in road construction in Finland every year. Use of recycled materials has been investigated for decades in road construction. Particularly during the last few years the use of recycled materials has increased little by little. However the use of recycled materials is still not routine and widespread. There is notably bigger potential in the utilization of the recycled materials compared to the present use. Preserving virgin rock materials is the main policy behind the guidelines of using recycled materials. Circular economy and sustainable development will be in the future in a more significant role. Finnish Transport Agency (FTA) aims to further increase the use of recycled materials. FTA will prepare new guideline of using recycled material in road construction which will replace the currently applied. The aim of this master’s thesis was to obtain basic knowledge of the development needs of the current guidelines and project practices. The work was done in four parts: assessing current FTA guidelines, interviewing experts, research on sustainable use of recycled material and assessing FTA’s current practices of permissions to use recycled materials. The assessment of current FTA guidelines included 28 road planning and construction guidelines of FTA. The assessment was done from the perspective of recycled materials. The aim of the assessment was to find out how recycled materials are covered in the guidelines and what are the development needs of the assessed guidelines. It was also assessed weather some facts included in the guidelines should be brought up in the new guideline of using recycled materials. Other parts of this work were mainly based on 41 expert interviews. Six FTA’s construction projects were chosen to this study and the interviews were done with experts from client, planning consultant, contractor and material deliverer. There were also several other expert interviews. The objective of the interviews was to find out the development needs of the guidelines according to the project experiences, to ask about the sustainable use of recycled materials in road construction and to ask about the project practices related to the use of recycled materials and finally to find out the development needs of the FTA’s material acceptance of recycled materials. According to the assessment of FTA’s current guidelines the recycled materials are rarely mentioned in the guidelines. The terminology of recycled materials is not clearly specified and hence it is varying. The quality requirements of recycled materials are often the same that they are for virgin materials or the quality requirements are set out project specific. From the perspective of the recycled materials there are development needs in many of the assessed guidelines. There also came up several facts that should be taken into account when the guideline of using recycled materials is written. According to the interviews the role of good guidelines is significant in promoting the use of recycled materials. Also good and harmonized project practices have a big role in enabling the use of recycled materials. The most important development needs of the FTA’s guideline of using recycled materials are: determining the terminology of recycled materials in road construction, determining the target group of the guideline, explaining the CE-marking, logic contents of the guideline, bringing up the responsibilities of the project parties and the sharing of the risks related to recycled materials, clarification of procedures of materials permission to use and determining sustainable use of recycled materials in road construction. At the moment FTA’s project practices of using recycled materials are not unified and there is a need for certain level of harmonization. The availability of recycled materials and the possibility to use recycled materials should be assessed already during the early planning phase of the project when the preliminary mass balance of the project has been planned. Also the required permits to use recycled materials should be applied at the planning phase at the same time when other permits are applied. At the moment the use of recycled materials is not particularly precisely recorded to FTA’s registries. There is a need to register the use of recycled material in detail and also the instructions of registry work need to be developed. The results of this study will be used when FTA is developing the guideline of using recycled materials. The results can also be used in developing other FTA’s guidelines.