University of Oulu

Reporting on the Irish question by The Times and Helsingin Sanomat 1910 - 1919

Saved in:
Author: Tapaninen, Miika1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801111055
Language: English
Published: Oulu : M. Tapaninen, 2018
Publish Date: 2018-01-11
Physical Description: 112 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alenius, Kari
Reviewer: Alenius, Kari
Jalagin, Seija
Description:

Abstract

This research examines how Helsingin Sanomat and The Times reported on the Irish question in the years 1910–1919. The aim of this research is to show what the newspapers have written about the Irish question and why, do the newspapers’ views of the question differ from each other and how, and do the paper’s views change in any way during the years. In order to find answers to these questions I have analysed the paper’s writings of the subject from January 1910 to January 1919 and my analysis focuses on Helsingin Sanomat’s news articles and The Times’s editorials published during that time period. For this research I have used the National Library’s Digital Collections (http://digi.kansalliskirjasto.fi), which contains the newspapers and magazines published in Finland before the 1920s, and The Times Digital Archive 1785–1985. The newspapers were chosen because they represent opposite views on the liberal-conservative scale and both of them held a significant status in their countries. Also, the similar political situation of Finland and Ireland in the early 20th century affected this decision.

This thesis is qualitative and comparative by its nature and it uses the methods and tools of critical discourse analysis in order to portray the newspapers’ discourses concerning the Irish question. There is also a minor element of quantitative research to show what themes the papers emphasised in their writings. Furthermore, the necessity of source criticism is emphasised in order to identify the possible biases portrayed in the papers.

In 1910–1919 Helsingin Sanomat frequently wrote about the Irish question and behind this interest was the concern for the rights of the small nations, and more importantly, Finland’s own political status. From 1910 to September 1914 Helsingin Sanomat used the Irish question to mirror it to the Finnish question because the on-going Russification process was threatening the Finnish autonomy. Therefore, through the lens of the Irish question, the paper strived to show how an empire should treat small nations that were part of it. After the outbreak of the war in 1914, the Finno-Russian narrative disappeared from the paper. Even though Helsingin Sanomat supported the Irish Home Rule, the paper seemed to align itself more with the Liberal-led British government’s policies than the Irish Nationalists. However, a disappointment to the suspicious activities of the British government in 1918 led to growing pro-Irish sentiment in the paper.

The Times passionately resisted the Irish Home Rule in the year 1910–1914 and the paper saw it as an unconstitutional measure that would weaken the integrity of the United Kingdom. The paper aligned itself distinctly with the Conservative party and it supported Ulster’s aggressive resistance against the Home Rule. After the outbreak of the war the Irish question disappeared from the pages of The Times, but the question made its return in the Spring of 1916. The re-emergence of the Irish question, and the need to protect the British war effort, led the paper to declare that the Irish question had become “a national and imperial necessity.” From January 1917 onwards, the paper acted as an unofficial propaganda outlet for the Coalition government and the paper aligned its Irish policy according to them. However, The Times’s wartime approach on the Irish question was becoming less and less neutral nearing the end of the war in 1918.

see all

Tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee miten Helsingin Sanomat ja The Times uutisoivat Irlannin kysymyksestä vuosina 1910–1919. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa mitä lehdet ovat kirjoittaneet Irlannin kysymyksestä ja miksi, eroavatko lehtien näkemykset toisistaan ja miten, ja muuttuvatko lehtien näkemykset millään tavoin vuosien varrella. Löytääkseni vastauksen näihin kysymyksiin olen analysoinut lehtien kirjoituksia aiheesta vuoden 1910 tammikuusta vuoden 1919 tammikuuhun. Analyysi keskittyy tuolla aikavälillä julkaistuihin Helsingin Sanomien uutisartikkeleihin ja The Timesin pääkirjoituksiin. Tutkimusta varten olen käyttänyt Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja (http://digi.kansalliskirjasto.fi), jotka sisältävät Suomessa julkaistut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti, ja The Timesin digitaalista arkistoa (The Times Digital Archive 1785–1985). Sanomalehdet valikoituivat tutkimuksen kohteeksi, koska ne edustavat vastakkaisia suuntauksia liberaali-konservatiivi -skaalalla ja molemmilla lehdillä on merkittävä asema omassa maassaan. Lisäksi valintaan vaikutti Irlannin ja Suomen samankaltainen poliittinen tilanne 1900-luvun alussa.

Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivista ja komparatiivista, ja se hyödyntää kriittisen diskurssianalyysin metodeja ja työkaluja esittääkseen sanomalehtien Irlannin kysymystä koskevat diskurssit. Kvantitatiivinen tutkimus on myös pienessä osassa ja sen avulla voidaan osoittaa mitä teemoja sanomalehdet korostivat kirjoituksissaan. Lähdekritiikin tarpeellisuus korostuu myös tutkimuksessa, jotta lehtien mahdollinen asenteellisuus on tunnistettavissa.

Helsingin Sanomat kirjoitti Irlannin kysymyksestä usein vuosina 1910–1919 ja kirjoittamisen taustalla oli lehden huoli pienten valtioiden oikeuksista, ja erityisesti Suomen poliittinen tilanne. Vuosina 1910–1914 Helsingin Sanomat käytti Irlannin kysymystä peilatakseen sitä Suomen tilanteeseen, koska tuohon aikaan venäläistämistoimenpiteet uhkasivat Suomen autonomiaa. Sen vuoksi lehti pyrki Irlannin kysymyksen kautta osoittamaan, kuinka imperiumin tulisi kohdella pieniä valtioita sen alaisuudessa. Sodan puhjettua vuonna 1914 Suomi-Venäjä -narratiivi katosi lehdestä. Vaikka Helsingin Sanomat tukikin Irlannin itsehallintopyrkimyksiä, lehti vaikutti kuitenkin asettuvat ennemmin liberaalijohtoisen brittihallituksen politiikan kannalle kuin irlantilaisten nationalistien. Lehden pettymys brittihallituksen epäilyttävään toimintaan vuonna 1918 johti kuitenkin kasvaneeseen Irlantia myötäilevään suuntaukseen lehdessä.

The Times vastusti kiihkeästi Irlannin itsehallintoa vuosina 1910–1914 ja lehti mielsi sen perustuslainvastaiseksi, ja että se voisi heikentää Yhdistyneiden Kuningaskuntien yhtenäisyyttä. Lehti asettui selkeästi Konservatiivipuolueen kannalle ja se myös tuki Ulsterin aggressiivista itsehallinnon vastustamista. Sodan syttymisen jälkeen Irlannin kysymys hävisi The Timesin sivuilta, mutta kysymys teki paluun keväällä 1916. Irlannin kysymyksen uudelleen esille tuleminen, ja tarve varjella Britannian armeijan sodankäynnin sujuvuutta, johti lopulta siihen, että lehti julisti Irlannin kysymyksen ”kansalliseksi ja imperiaaliseksi välttämättömyydeksi.” Vuoden 1917 tammikuusta eteenpäin The Times toimi koalitiohallituksen epävirallisena propagandavälineenä ja lehti myötäili hallituksen näkemystä Irlannin kysymyksestä. The Timesin sodanaikainen neutraalilähestymistapa Irlannin kysymystä kohtaan alkoi kuitenkin sodan lopun lähestyessä 1918 vähitellen hävitä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Miika Tapaninen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.