University of Oulu

Ruotsinkielisten suomenoppijoiden morfosyntaktisten verbimuotojen virhekäytöt

Saved in:
Author: Liiti, Annika1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801111056
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Liiti, 2018
Publish Date: 2018-01-11
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Frick, Maria
Reviewer: Brunni, Sisko
Frick, Maria
Description:
Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani Ruotsissa asuvien ja äidinkieleltään ruotsinkielisten suomenoppijoiden tekstejä ja niissä esiintyviä morfosyntaktisia verbivirheitä. Morfosyntaktisissa verbivirheissä oppijat ovat muodostaneet verbimuodon oikein, mutta sitä on käytetty väärässä yhteydessä. Tästä syystä nimitän virheitä virhekäytöiksi, koska oppijat ovat onnistuneet muodostuksessa ja virhe on käytössä. Tutkimusmetodejani ovat olleet soveltava kontrastiivinen tutkimus ja virheanalyysi. Tutkimukseni on sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista, koska esitän oppijoiden virhekäyttöjä lukuina ja lukujen esittämisen lisäksi analysoin virhekäyttöjä ja pyrin selvittämään sitä, miten ja miksi oppijat ovat mahdollisesti tehneet kyseisiä virhekäyttöjä. Tavoitteenani on selvittää, mitkä muodot aiheuttavat ruotsinkielisille oppijoille vaikeuksia ja mitä muotoja oppijat käyttävät toisten muotojen sijasta. Olen myös pyrkinyt selvittämään, onko oppijoiden äidinkielellä eli lähdekielellä vaikutusta oppijoiden virhekäyttöihin. Koska käytössäni ei tutkielmassani ole jotain muuta kieltä äidinkielenään puhuvien oppijoiden vertailuaineistoa, perustuu pohdintani suomen ja ruotsin kielioppien vertailuun. Lisäksi olen verrannut tutkimukseni tuloksia aikaisempaan tutkimukseen, jossa on tutkittu suomenruotsalaisten teksteissä esiintyviä virheitä. Korpuspohjaisen tutkimukseni aineisto on Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI), josta aineistonani toimii virheannotoidun osakorpuksen ruotsinkielisten oppijoiden tekstit. Aineistoni koostuu teksteistä, jotka on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan taitotasoille A2–B2. Olen luonut oppijoiden virhekäyttöjen perusteella luokittelun, jonka mukaan olen sijoittanut jokaisen virhekäytön yhteen luokkaan. Olen käsitellyt yhtä verbimuotoa kerrallaan, minkä vuoksi liittomuotojen ja verbiketjujen apu- ja pääverbit on sijoitettu eri luokkiin, jos niissä on virhekäyttöä. Perusteena sille, mihin luokkaan oppijan virhekäyttö sijoitetaan, on oppijan käyttämä muoto. Olen kuvannut oppijoiden virhekäyttöjen yleisyyttä ilmoittamalla virhekäyttöjen määrän tuhatta oikein muodostettua ja oikein käytettyä verbimuotoa kohti niin kaikkien aineistoni virhekäyttöjen kuin eri taitotasojenkin osalta erikseen. Samalla olen voinut tutkia sitä, miten oppijoiden tarkkuus kehittyy virhekäyttöjen osalta taitotasolta toiselle siirryttäessä. Pääsääntöisesti oppijoiden tarkkuus paranee taitotasolta ylemmälle edistyttäessä, mutta virhekäyttöjen määrä lisääntyy puhekielisten verbimuotojen osalta B1-tasolle siirryttäessä. Tutkimustulosteni mukaan oppijat käyttävät eniten aktiivin infinitiivissä olevia muotoja toisten muotojen asemesta. Niitä käytetään pääsääntöisesti toisten aktiivin infinitiivimuotojen sijasta. Toisena ryhmänä virhekäytöistä nousevat esiin infinitiivien virhekäytöt, joita on aineistossani toisiksi eniten. Infinitiivimuotojen virhekäytöistä suurin osa koskee A-infinitiivin virhekäyttöä, jota on käytetty niin muiden infinitiivimuotojen sijasta kuin myös persoonataivutusta vaativien verbien paikalla. Aineistostani nousi myös esille virhekäyttötyyppejä, jotka ylittävät luomani luokat. Näitä ovat kongruenssivirheet, kieltomuotoihin liittyvät virhekäytöt ja aikamuotoihin liittyvät virhekäytöt. Uskon positiivisen siirtovaikutuksen puuttumisen olevan syynä kongruenssivirheiden suurelle määrälle, koska ruotsissa samaa verbimuotoa voidaan käyttää kaikkien persoonien kanssa huolimatta siitä, onko subjekti yksikössä vai monikossa. Persoonakongruenssivirheet ovat seurausta lähdekielestä, mutta uskon lukukongruenssivirheiden mallina toimivan suomen puhekielen. Myös eksistentiaalilauseen inkongruenssilla on merkitystä, jos oppijat eivät muista tai ole tietoisia eksistentiaalilauseen poikkeavasta kongruenssista. Kieltomuodoissa oppijoilla on virhekäyttöjä niin kieltoverbin kuin pääverbinkin osalta. Suomen kieltomuoto ei siis ole selkeä kaikille ruotsinkielisille oppijoille. Aikamuotovirheitä oppijoilla esiintyi myös sekä apu- että pääverbissä. Tutkimani virhekäytöt edustavat hyvin pientä osuutta suhteessa kaikkiin teksteissä oleviin verbimuotoihin, mutta morfosyntaktisten virhekäyttöjen tutkiminen on mielestäni kannattavaa, jotta verbien käyttöön voidaan kiinnittää enemmän huomiota.
see all

Subjects:
Copyright information: © Annika Liiti, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.