University of Oulu

“We should understand something before we can use the new language.” : adult learners’ perspectives on multilingualism in Finnish as a second language teaching

Saved in:
Author: Heikinheimo, Silja1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, English Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801111061
Language: English
Published: Oulu : S. Heikinheimo, 2018
Publish Date: 2018-01-11
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kuure, Leena
Reviewer: Kuure, Leena
Siromaa, Maarit
Description:
This study explores adult learners’ perspectives on multilingualism in Finnish as a second language teaching. Multilingualism emphasises the contextual variety of language resources that is available to a language user. In the context of language learning, multilingual resources can benefit the process of learning a new language. However, the language learner needs to be aware of the benefits of multilingualism and the ways in which multilingual resources can be utilised. In this study, adult immigrant learners of Finnish were asked about their linguistic backgrounds and about their experiences of the use of different languages in Finnish as a second language teaching and learning. In addition, the use of different languages in everyday life, outside the Finnish course, was explored. The data were collected during spring 2017 by a questionnaire designed for this study. The data were analysed qualitatively, employing methods of qualitative content analysis and thematic analysis. In addition, parts of the data were analysed quantitatively, to provide, for example, frequency and distribution counts. The respondents (N = 35) were from six different courses, from three third-sector language course providers in a city in Northern Finland. The level of the courses varied from a beginner’s course to an upper-intermediate/advanced-level course. Most of the respondents were beginner-level students who had studied Finnish for a maximum of one year. Most of the respondents estimated their skills in English as fluent or almost fluent. According to the respondents, the main languages used in the Finnish courses were Finnish and English. They were used by both students and the teacher. The use of Finnish was characterised by interaction focused on course-related matters, and the respondents expressed a preference for using Finnish. English was described as an additional resource in communication and learning. Most of the respondents expressed a clear preference for the use of English as an additional language in Finnish teaching, instead of a strict Finnish-only policy. In the everyday life, the main languages for the respondents were their mother tongues and English, while the use of Finnish was less frequent. The results suggest that the respondents did not consider multilingualism as a resource to the extent they could, considering the resources that might be available to them. Along similar lines, it seems that the multilingual resources of the respondents were not taken into account in Finnish as a second language teaching to the extent they could be. Students might benefit from making the existing multilingual practices visible and from increasing their awareness on the ways in which they can utilise their language skills, language knowledge and language learning experiences. Regarding their language use in everyday life, students might benefit from encouragement and support on how to become more frequent users of Finnish in the daily contexts important for them. This is only possible if the language teachers are aware of the multilingualism of their students.
see all

Tämä tutkimus tarkastelee aikuisopiskelijoiden näkemyksiä monikielisyydestä suomi toisena kielenä -opetuksessa. Monikielisyydessä korostuvat monipuoliset kieliresurssit, jotka ovat tilanteisesti kielenpuhujan käytössä. Kielenoppimisen näkökulmasta monikieliset resurssit voivat edistää uuden kielen oppimisprosessia. Kielenoppijan täytyy kuitenkin olla tietoinen monikielisyyden eduista sekä tavoista, joilla monikielisiä resursseja voi hyödyntää. Tässä tutkimuksessa aikuisilta suomen kielen maahanmuuttajaopiskelijoilta kysyttiin heidän kielitaustoistaan sekä kokemuksistaan eri kielten käytöstä suomi toisena kielenä -opetuksessa ja -oppimisessa. Lisäksi selvitettiin eri kielten käyttöä arkielämässä, suomen kielen kurssin ulkopuolella. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2017 aikana kyselylomakkeella, joka oli suunniteltu tätä tutkimusta varten. Aineisto analysoitiin laadullisesti hyödyntäen sekä laadullisen sisällönanalyysin että teemoittelun menetelmiä. Lisäksi osa aineistosta analysoitiin määrällisesti, jotta saatiin selvitettyä esimerkiksi vastausten määrällistä jakautumista ja yleisyyttä. Tutkimukseen osallistujat (N = 35) olivat kuudelta eri kurssilta, jotka olivat kolmen kurssijärjestäjän toteuttamia. Järjestäjät olivat kolmannen sektorin toimijoita Pohjois-Suomessa. Kurssien taso vaihteli alkeistasosta edistyneeseen tasoon. Osallistujista suurin osa oli alkeistason opiskelijoita, jotka olivat opiskelleet suomea enintään vuoden ajan. Suurin osa vastaajista arvioi englannin kielen taitonsa sujuvaksi tai lähes sujuvaksi. Vastaajien mukaan suomen kursseilla käytettiin pääkielinä suomea ja englantia. Niitä käyttivät sekä opiskelijat että opettaja. Suomen kielen käytölle oli tyypillistä, että se keskittyi kurssiin liittyviin asioihin, ja vastaajat sanoivat suosivansa suomen kielen käyttöä kurssilla. Englantia kuvattiin vuorovaikutuksen ja oppimisen lisäresurssina. Suurin osa vastaajista ilmaisi pitävänsä parempana sitä, että englantia käytetään suomen opetuksen apukielenä verrattuna tiukan yksikieliseen opetukseen. Vastaajien pääkieliä arkielämässä olivat äidinkielet ja englanti, kun taas suomen käyttö oli vähäisempää. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että osallistujat eivät pitäneet monikielisyyttä resurssina niin laajasti kuin olisi mahdollista huomioiden ne resurssit, jotka olisivat heidän käytössään. Samoin vaikuttaa siltä, että suomi toisena kielenä -opetuksessa ei huomioitu vastaajien monikielisiä resursseja niin laajasti kuin mahdollista. Opiskelijat voisivat hyötyä siitä, että opetuksessa käytetyt monikielisyyteen pohjaavat toimintatavat tehtäisiin näkyviksi ja että heidän tietoisuuttaan lisättäisiin siitä, kuinka he voivat hyödyntää kielitaitoaan, -tietoaan ja kielenoppimiskokemuksiaan. Arkielämän kielten käytön suhteen opiskelijat voisivat hyötyä rohkaisusta ja tuesta siinä, kuinka tulla säännöllisemmäksi suomen kielen käyttäjäksi niissä päivittäisissä konteksteissa, jotka heille ovat tärkeitä. Tämä on mahdollista vain, jos kielen opettajat ovat tietoisia opiskelijoidensa monikielisyydestä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Silja Heikinheimo, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.