JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Lapsi- ja perhepalvelut ovat Suomessa yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista kehittämisen kohteista. THL on toimeenpannut sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (2016–2018), jossa tarkoituksena on uudistaa palveluiden toimintakulttuuria lasten oikeuksia edistäväksi ja lapsi- ja perhelähtöiseksi. (STM, 2017.) Myös varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa toimintakulttuurin käsitettä painotetaan aiempaa enemmän. Viimeaikaiset lakimuutokset näkyvät myös varhaiskasvatustoiminnassa ja vaativat lastentarhanopettajilta aktiivisia toimia uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Varhaiskasvatus on keskeinen osa lapsipalveluja, ja jotta muutokset voidaan kohdistaa päiväkodeissa todelliseen toimintakulttuuriin, on ensin ymmärrettävä, mistä toimintakulttuuri koostuu.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda katsaus ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen käsiteanalyysilla ja siten selvittää, mitkä tekijät määrittävät varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria päiväkodissa. Teemahaastattelulla pyrimme tuomaan näkyväksi sen, miten toimintakulttuurin käsite ymmärretään ja miten sitä määrittävät teemat ilmenevät käytännössä. Tulosten analysoinnissa hyödynnämme Edgar Scheinin organisaatiokulttuurin mallia. Yksittäisen tapauksen teemahaastattelusta ei voida tehdä yleistyksiä, mutta haastatteluaineiston analysointi yhdessä aiempien tutkimusten kanssa lisää työmme sovellusarvoa ja luotettavuutta.

Käsitteen käyttö osoittautui tutkimuksessa moniulotteiseksi. Joissain tapauksissa käsitettä käytettiin kuvaamaan jotain toista konseptia määrittelemättä itse toimintakulttuuria. Joissain yhteyksissä toimintakulttuuri taas määrittyi toisen ilmiön kautta. Kirjallisessa aineistossa käsite ymmärrettiin useimmiten muuttuvaksi, yhteisölliseksi prosessiksi, joka ilmenee päiväkodin toimijoiden toimintatavoissa ja toimintatapoina. Tutkimuksessa paljastui, että toimintakulttuurin eri osa-alueita, kuten esimerkiksi johtajuutta tai kehittämistä, ei voida erottaa toisistaan, vaan rajanveto niiden välillä on aina joiltain osin keinotekoista. Käytännössä toimintakulttuuria ei siis voida jakaa yksittäisiin osiin, vaan se muotoutuu osa-alueiden vuoropuhelussa. Tutkimustuloksissa toimintakulttuuria määrittäviksi tärkeimmiksi teemoiksi osoittautuivat johtajuus, kehittäminen ja vuorovaikutus.

Varhaiskasvatusyksiköissä on siis tärkeää tunnistaa oman toimintakulttuurin piirteet, koska toimintakulttuuri määrittää kaikkien toimintaa ja koskee kaikkia toiminnan osa-alueita. Jokainen yhteisön jäsen vaikuttaa yksilönä toimintakulttuurin muotoutumiseen ja kehittämiseen, ja toimintakulttuuri vaikuttaa puolestaan yksilöön ja hänen toimintamahdollisuuksiinsa.