University of Oulu

Lasten näöntarkkuuden lahetekriteerit : heikentääkö tiukentunut hoitoonpääsyn raja tarpeellisen hoidon saamista riittävän ajoissa?

Saved in:
Author: Hirvonen, Anna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802011133
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Hirvonen, 2018
Publish Date: 2018-02-01
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Liinamaa, Johanna
Karvonen, Elina
Reviewer: Liinamaa, Johanna
Description:
Alentuneen näöntarkkuuden lähettämiskriteerit silmäpoliklinikalle muuttuivat vuonna 2014 5–6-vuotiaiden osalta. Nykyinen lähettämisraja on lähi- tai kaukovisuksesa alle 0,63. Aikaisemmin raja oli alle 0,8. Aineisto tähän tutkimukseen kerättiin vuoden 2012–2014 silmäpoliklinikan potilaista, jotka olivat tuolloin 5–6-vuotiaita, ja joita ei nykykriteereillä lähetetä erikoissairaanhoitoon. Tutkimusaineistoon valittiin potilaat, joiden lähi- tai kaukovisus oli symmetrisesti 0,63 tai näössä oli yhden rivin puoliero (0,63/0,8 tai 0,8/0,63), ja heillä ei ollut lähetteen mukaan ilmi- tai piilokarsastusta. Tutkimusaineiston kooksi tuli lopulta 70 potilasta. Tutkimuksessa verrattiin uusia tiukempia lähetekriteerejä vanhoihin löyhempiin lähetekriteereihin, ja selvitettiin, oliko lähetekriteerien muuttaminen mahdollisesti haitallista lasten silmien terveyden kannalta. Tutkimusaineistosta selvitettiin, kuinka monessa tapauksessa vanhojen löyhempien kriteerien perusteella lähete ei johtanut jatkotoimenpiteiseen. Kaiken kaikkiaan tarkoituksena oli ottaa kantaa siihen, oliko uudet tiukemmat lähetekriteerit kuitenkin tarpeeksi kattavat, jotta hoitoa vaativat potilaat pääsevät jatkotutkimuksiin. Vajaalla puolella todettiin erikoissairaanhoidon tutkimuksissa terveet silmät. Lopuilla oli pääasiassa karsastusta ja taittovirhettä. Vajaalla puolella todettiin taittovirhettä, jonka määrä oli kuitenkin pääosin vähäinen, ja keskimäärin puolella heistä taittovirhe oli hyperopiaa ja lopuilla joko myopiaa tai pelkkää astigmatiaa. Sfäärisen ekvivalentin keskiarvo oli 1,26 D (95 % luottamusväli -1,22–3,74). Vaikka lähetteessä ei ollut mainintaa karsastuksesta, noin kymmenyksellä havaittiin karsastusta. Karsastus oli pääasiassa eksoforiaa ja ajoittaista eksotropiaa, eikä siihen liittynyt amblyopiaa. Yli puolelle potilaista ei tullut jatkotoimenpiteitä poliklinikkakäynnin jälkeen. Hoidoksi riitti lasit, eikä kenelläkään ollut tarvetta prismalaseihin, peittohoitoon tai leikkaukseen. Hoito aloitettiin vajaalle kolmannekselle ja pelkkä kontrolli riitti vajaalle viidennekselle. Anisometropinen amblyopia todettiin vain yhdeksällä potilaalla, mutta todettu amblyopia oli lievää (≤ 1 rivin puoliero), koska ainoana hoitona käytettiin lasikorjausta. Lähetekriteerien muuttaminen ei ollut tutkimuksen perusteella haitallista lasten silmien terveyden kannalta, sillä suurimmalla osalla ei ollut taittovirhettä vakavampaa syytä alentuneen visuksen taustalla, eikä merkittävää amblyopiaa (> 1 rivi) todettu.
see all

Subjects:
Copyright information: © Anna Hirvonen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.