University of Oulu

Externe Wandelkommunikation bei der Fusion von der Meyer Werft und STX Finland : Eine diskurslinguistische Analyse

Saved in:
Author: Hauru, Johanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, German Philology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803011280
Language: German
Published: Oulu : J. Hauru, 2018
Publish Date: 2018-03-05
Physical Description: 100 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Selkälä, Satu
Reviewer: Selkälä, Satu
Havela, Anniina
Description:

Abstract

Fusionen und Übernahmen sind den Lesern von Wirtschaftsnachrichten bekannt. Das Interesse basiert darauf, dass sie im Idealfall großartige Möglichkeiten für ein Unternehmen bieten können. Gleichzeitig ist auch das Risiko hoch. Es wurde geschätzt, dass sogar eine gute Hälfte von Fusionen und Übernahmen wenigstens teilweise scheitert. Das Risiko wird aber trotzdem eingegangen und durch Globalisierung haben sich internationale Fusionen und Übernahmen in den vergangenen Jahrzehnten wesentlich vermehrt. Umstrukturierungen sind oft komplizierte Prozesse, die das Unternehmen von der Identität an schütteln. In Verbindung mit dem Prozess geht üblicherweise viel Unsicherheit einher. Dann wird die Bedeutung der Wandelkommunikation zentral: Wie wird über einen Wandel kommuniziert? In dieser Pro-Gradu -Arbeit wird die Fusion der deutschen Meyer Werft und der finnischen STX Finland aus dem Jahr 2014 betrachtet. Im Herbst 2014 erwarb die deutsche Meyer Werft einen Anteil von 70 Prozent STX Finlands. Die restlichen 30 Prozent hat der finnische Staat inne, der eine bedeutende Rolle während des Prozesses gespielt hat. STX Finland, die unter finanziellen Problemen gelitten hat, wurde Meyer Turku, die im Laufe der letzten Jahre wieder erholt hat. Das Ziel der Arbeit ist, mithilfe einer qualitativen Fallstudie die externe Wandelkommunikation der beiden Organisationen während des Fusionierungsprozesses zu analysieren und dabei auch mögliche Unterschiede zwischen der finnischen und deutschen externen Wandelkommunikation zu finden. Die Arbeit teilt sich in drei Teile so, dass die Ereignisse in einer chronologischen Reihenfolge analysiert werden. Im ersten Teil wird auf die akute Phase der Wandelkommunikation konzentriert, also die Fusionierungsmitteilung. Hier werden die Pressemitteilungen der Meyer Werft und des finnischen Staats nach der diskurslinguistischen Mehr-Ebenen-Analyse (DIMEAN) betrachtet. Im nächsten Teil werden die deutschen und finnischen Pressereaktionen abgehandelt. Im letzten Teil werden die Wirkungen der Fusionierungsmitteilung betrachtet. Gleichzeitig wird zusammengefasst, wie der neue Meyer-Konzern und die Presse in Finnland und in Deutschland die Fusion und deren Folgen hervorheben. Als Material wurden hier sowohl Veröffentlichungen des Meyer-Konzerns als auch wieder Internetartikel von deutschen und finnischen Medien behandelt. Die Untersuchungsergebnisse zeigen, wie selten die Neutralität eines Textes in der Wirklichkeit ist. Eine Pressemitteilung sollte als Textsorte eine informative Funktion haben, und weil beide in dieser Arbeit analysierten Pressemitteilungen über das gleiche Ereignis berichten, sollten sie miteinander übereinstimmen. Allerdings zeigt genauere Analyse der impliziten Textfunktionen die Einstellung der Fusionierungsparteien. In der finnischen Pressemitteilung lässt sich Erleichterung erkennen, weil man glaubte, dass der neue Eigentümer einen positiven Einfluss auf die finnische Marineindustrie haben könnte, die in den letzten Jahren große Rückschläge erlebt hatte. Auf der anderen Seite verhält sich die Meyer Werft zurückhaltend, weil ihr Image als lokales Familienunternehmen durch diesen internationalen Unternehmenskauf etwas gelitten hat. Deswegen will sie in der Pressemitteilung ihr Engagement an den einheimischen Standorten betonen. Die Presse hat den Retter-Geretteter -Diskurs noch verstärkt. Die Fusion hat viel Interesse unter den finnischen Medien erweckt, wobei die Stimmung vorwiegend sogar sehr positiv war. Die deutsche Presse hat das Thema nicht mit gleicher Intensität aufgegriffen, und wenn überhaupt, dann wurden die Auswirkungen der Fusion auf die Deutschen hervorgehoben. Dazu hat sich die deutsche Presse gegenüber dem Meyer-Konzern und dessen Tätigkeit viel kritischer verhalten. Diese Arbeit versucht noch zu akzentuieren, was für eine wichtige Rolle Unternehmenskommunikation in einer Organisation spielt. Es handelt sich nicht nur um Informationsvermittlung, sondern damit werden die für die Geschäftstätigkeit notwendigen Beziehungen zu den Stakeholdern geschaffen und unterhalten. Der Eindruck, den das Unternehmen gibt, beeinflusst den Gewinn auch durch Imagegestaltung.

see all

Tiivistelmä

Fuusiot ja yritysostot ovat tulleet tutuksi talousuutisten lukijoille. Mielenkiinto perustuu siihen, että parhaassa mahdollisessa tapauksessa yrityskaupat nostavat yrityksen liiketoiminnan uudelle tasolle. Samanaikaisesti epäonnistumisen riski on tutkitusti suuri. Onkin arvioitu, että jopa yli puolet fuusioista ja yritysostoista epäonnistuvat ainakin osittain. Riskejä halutaan silti edelleen ottaa ja globalisaation myötä kansainvälisten fuusioiden ja yritysostojen määrä on kasvanut. Uudet yritysjärjestelyt ovat usein monimutkaisia prosesseja, jotka ravistelevat yritystä sen identiteetistä lähtien. Prosessiin liittyy tavallisesti paljon epätietoisuutta. Tällöin muutosviestinnän merkitys korostuu: millä tavalla muutoksesta kerrotaan? Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan saksalaisen Meyer Werftin ja turkulaisen STX Finlandin yritysfuusiota vuodelta 2014. Tutkielman on tarkoitus laadullisen tapaustutkimuksen keinoin analysoida molempien osapuolien ulkoista muutosviestintää yritysostoprosessin aikana sekä löytää mahdollisia eroavaisuuksia niistä. Saksalaistelakka Meyer Werft hankki syksyllä 2014 Turun telakasta (STX Finlandista) 70 prosentin omistusosuuden. Loput 30 prosenttia jäivät Suomen valtiolle, joka oli merkittävä toimija telakkakaupoissa koko prosessin ajan. Taloudellisista vaikeuksista kärsivästä STX Finlandista tuli Meyer Turku, joka on viime vuosien aikana noussut taas jaloilleen. Tutkielma jakautuu kolmeen pääosaan siten, että tapahtumat käydään läpi kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan muutosviestinnälle akuuttia vaihetta, eli fuusion julkistamishetkeä. Osiossa tarkastellaan Meyer Werftin ja Suomen valtion laatimia lehdistötiedotteita monitasoisen diskurssi-lingvistisen DIMEAN-mallin mukaisesti. Toisessa osiossa käsitellään suomalaisen ja saksalaisen median reaktioita fuusioilmoitukseen. Materiaalina käytettiin suomalaisten ja saksalaisten lehtien ja uutistoimistojen julkaisemia internetartikkeleita. Viimeisessä osiossa edetään ajassa eteenpäin ja tarkastellaan fuusioilmoituksen jälkiseurauksia tehden yhteenvetoa siitä, kuinka uudelleenmuodostettu Meyer -konserni sekä toisaalta lehdistö Suomessa ja Saksassa nostavat fuusion ja sen seuraukset esille. Osion materiaalina on käytetty sekä Meyer Werftin että tytäryhtiö Meyer Turun julkaisuja sekä jälleen erinäisten suomalaisten ja saksalaisten lehtien internetartikkeleita. Tutkimustuloksista nousee esille se, kuinka harvinaista tekstin puolueettomuus todellisuudessa on. Lehdistötiedotteella kuuluisi tekstilajina olla informoiva tarkoitus ja koska molemmat analysoitavat tiedotteet kertoivat samasta tapahtumasta, niiden voisi olettaa olevan yhteneväiset. Kuitenkin tekstien implisiittisten funktioiden lähempi tarkastelu toi esille osapuolien asennoitumisen fuusioon. Suomen valtion tiedotteesta oli havaittavissa helpotusta, sillä uuden omistajan uskottiin osaltaan myötävaikuttavan Suomen telakkateollisuuden nousuun, joka oli viime vuosina kokenut suuria takaiskuja. Meyer Werft puolestaan asennoitui varauksellisemmin, sillä sen imago paikallisena perheyrityksenä koki kansainvälisen yrityskaupan myötä kolauksen ja siksi he tiedotteessaan nostavat esille panostuksensa myös sen muihin toimipaikkoihin kotimaassaan. Lehdistö puolestaan alleviivasi pelastettu-pelastaja -diskurssia. Fuusio herätti Suomen mediassa suurta kiinnostusta sävyn ollessa pääasiassa jopa erittäin positiivista. Saksalainen media ei tarttunut uutiseen samalla intensiteetillä, ja kun tarttui, niin esille nostettiin fuusion vaikutukset saksalaisiin. Lisäksi saksalainen media suhtautui Meyer-konserniin ja sen yleiseen toimintaan huomattavasti kriittisemmin. Tutkielma pyrkii nostamaan esille, kuinka tärkeä tekijä yritysviestintä on organisaatiossa. Siinä ei ole kyse pelkästään tiedonsiirrosta, vaan sen avulla luodaan ja ylläpidetään liiketoiminnalle välttämättömiä suhteita sidosryhmiin. Yrityksen ulospäin antama kuva heijastuu liiketoiminnan tulokseen myös imagorakennuksen kautta.

see all

Subjects:
Copyright information: © Johanna Hauru, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.