University of Oulu

Vöyrin pirujen akat ja lapset : naisten ja lasten elämää 1800-luvun ruukkiyhteisössä

Saved in:
Author: Hemminki, Noora1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Archaeology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803081333
Language: Finnish
Published: Oulu : N. Hemminki, 2018
Publish Date: 2018-03-09
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Ylimaunu, Timo
Äikäs, Tiina
Reviewer: Kuorilehto, Markku
Herva, Vesa-Pekka
Description:
Tutkielma käsittelee Seinäjoella toimineen Östermyran rauta- ja ruutiruukin työläisiä keskittyen yhteisön naisiin ja lapsiin. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat teollisuusarkeologia, työläisarkeologia ja dokumentaarinen arkeologia. Tutkimuskysymys on, millaista tietoa dokumentaarinen arkeologia voi antaa naisten ja lasten elämästä teollisuusyhteisössä. Yhteisön määrittelen käsittämään tehtaan alueella asuneet henkilöt. Varhaisissa teollisuusyhteisöissä saattoi joskus olla enemmän naisia ja lapsia kuin työmiehiä. Tästä huolimatta naisten ja lasten elämä ja panos yhteisön hyväksi on jäänyt virallisten dokumenttien ulkopuolelle ja siten näkymättömäksi. Teollisuus näyttäytyy miehisenä. Tutkimukseni tuo tietoisuuteen myös toisenlaisia puolia teollisuuskohteesta. Östermyran ruukin muinaisjäännöstä ei ole tutkittu arkeologisesti inventointia lukuun ottamatta, eikä sen työväestöäkään ole tutkittu ennen. Dokumentaarinen arkeologia soveltuu hyvin tällaisten huonosti tunnettujen kohteiden tutkimiseen, sillä kajoamattomana se ei tuhoa muinaisjäännöstä ja sen ansiosta voidaan rekonstruoida aluetta asuttanut yhteisö, jolloin kuva tutkittavasta kohteesta tarkentuu. Dokumentaarisen arkeologian kautta saatu tieto auttaa kohdentamaan kaivaustutkimuksia jatkossa oikeille alueille. Aineistona käytän itse muinaisjäännöstä ja siihen liitettäviä aineistoja, kuten karttoja, valokuvia ja asiakirjoja, inventointiraporttia ja muistitietoa. Muistitietoaineistoista tärkein on ruukilla asuneen henkilön 1960-luvulla tehty haastattelu. Sen lisäksi vanhat sanomalehtikirjoitukset, piirrokset ja muistelmat elämästä ruukkiyhteisöissä toimivat muistitietoaineistona. Työväestön kohdalla kirkolliset dokumentit ovat tärkein aineisto. Ihmisten suhteista ja elämän tapahtumista saa niiden perusteella yksityiskohtaista tietoa. Perukirjat ja tehtaan tilikirjat tarkentavat kuvaa naisten työtehtävistä ja ruukkilaisten materiaalisesta kulttuurista. Ruukin naiset olivat aineistosta pääteltynä aktiivisempia kuin aikaisemmin on tulkittu. Heillä oli useita kodin ulkopuolisia työtehtäviä. Naisia toimi ruukilla miesvaltaiseksi katsotuilla aloilla, kuten opettajana. Ruukin tiilitehdas työllisti useita eri ikäisiä naisia. He saivat työstään kohtuullisen palkan. Lasten elämää tarkastellaan tulkitsemalla muinaisjäännösaluetta lasten fyysisenä ympäristönä. Käytän ympäristöpsykologian teoriaa, jossa aluetta arvioidaan tiettyjen kriteerien kautta. Menetelmä koskee nykypäivää, mutta huomasin sen soveltuvan myös vanhoihin ympäristöihin. Kävi ilmi, että teollisuuskohde oli melko hyvä asuinpaikka lapselle, osin parempi kuin ympäröivä maaseutu. Ympäristön merkitys lapsille nousi esiin. Pienet kasarmihuoneet kannustivat laajentamaan elinympäristöä ulos. Ruukinkoulun seinästä löytyneet lasten kirjoitukset kertovat lasten ystävyyssuhteista ja omasta paikasta yhteisössä. Viestien kautta ilmenee myös yhteisön muutos, jossa lapset olivat ensimmäisiä muuttujia omaksumalla suomen kielen.
see all

Subjects:
Copyright information: © Noora Hemminki, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.