JultikaUniversity of Oulu repository

Syrjäytymisen riskin on todettu kasvavan elämässä tapahtuvien muutosten seurauksena. Nuorilla näiden muutosten määrä on suuri, jolloin myös syrjäytymisen riski on suurempi. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan keinoja, jotka tavoittavat nuoret ja ovat heidän käytettävissään silloin, kun he niitä tarvitsevat. Tämän lisäksi on tärkeää tietää, kuinka nuoret itse kokevat nämä keinot. Tämän tutkielman tarpeellisuus nousee tarpeesta kehittää keinoja, jotka menevät perinteisen terapian ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen lisäksi nuorten omille areenoille. Tutkimus on laadullinen, fenomenologinen tutkimus. Haastattelujen avulla pyrittiin selventämään erityisesti sitä, kuinka nuoret kokevat rap-lyriikan terapeuttisen funktion ja rap-lyriikan työpajojen vaikutuksen syrjäytymiseltä suojaavana tekijänä. Aineisto on analysoitu Juha Perttulan metodin ja Amedeo Giorgin mallin mukaisilla aineistoanalyysin menetelmillä. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tarkastellaan rap-lyriikan kirjoittamisen terapeuttisuuden kokemusta nuorten näkökulmasta. Tutkimuskysymyksellä pyritään tarkastelemaan sitä, kokevatko nuoret rap-lyriikan tuottamisen olevan terapeuttista toimintaa ja millaiset seikat tukevat tätä kokemusta. Empiirisen aineiston perusteella nuoret kokivat rap-lyriikan kirjoittamisen olevan terapeuttista toimintaa. Seikat, jotka tukivat rap-lyriikan kirjoittamisen terapeuttisuutta, nousivat hip-hop-kulttuurille omintakeisista syistä. Tällaisiksi syiksi aineistosta nousivat esimerkiksi vapaus purkaa tunteita luovuuden kautta sekä hyväksytty roolien taakse piiloutuminen. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin nuorten kokemusta työpajatoiminnasta syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana. Aineiston perusteella voitiin todeta, että nuoret kokivat työpajatoiminnan tukevan syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä kuten ystäväpiirin muodostumista ja vertaisryhmiin kiinnittymistä. Tutkimus antaa tietoa luovan kirjoittamisen ja kohdennetummin rap-lyriikan kirjoittamisen työpajoja järjestäville henkilöille. Tässä tutkimuksessa esitetty aineisto kuvaa vain yhden työpajan nuorten kokemuksia. Tästä huolimatta se toimii suuntaa antavana tietona siitä, miten nuoret kokevat rap-lyriikan tuottamisen ja työpajatoiminnan ehkäisevän syrjäytymistä. Näin ollen se edistää dialogisuutta jota nuorisotutkimuksessa kaivataan.