University of Oulu

Sotilasslangin tarkastelua

Saved in:
Author: Säärelä, Jenna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.3 MB)
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805031572
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Säärelä, 2018
Publish Date: 2018-05-04
Physical Description: 73 p.
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Mantila, Harri
Reviewer: Mantila, Harri
Sivonen, Jari
Description:

Tiivistelmä

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sotilasslangia. Tutkimuksen päätavoite on selvittää, millaista sotilasslangi on rakenteeltaan ja semantiikaltaan ja miten sotilasslangi on muuttunut. Tavoitteena on tarkastella, millaiset sanat sotilasslangissa säilyvät kaikista pisimpään. Tutkin myös, mitä syitä slangin käytölle varusmiesten mielestä on. Tutkimuksen aineisto koostuu loka- ja marraskuussa 2016 tehdystä kyselystä ja tammikuussa 2017 tehdyistä haastatteluista. Tutkimuksen taustateoriana toimii sosiolingvistiikka. Olen tarkastellut sotilasslangin rakennetta Kari Nahkolan (1991) kehittämän sanastolähteiden jaottelun avulla. Noin puolet aineiston sanoista on metaforia, metonymioita tai paronymioita, mikä osoittaa sotilasslangin olevan vahvasti kuvakielistä. Lähes puolet aineiston sanoista sanoista on slangijohdoksia, lyhennesanoja ja tai sanoja, jotka sisältävät vartalonsisäistä muuntelua. Uusia sanoja tai lainasanoja aineistossa ei esiinny juuri lainkaan. Havainnollistan sotilasslangin ominaisuuksia vertaamalla sen sanastolähteitä koululaisslangin, poliisien käyttämän slangin ja rakennusalan yrityksen työyhteisöslangin sanastolähteisiin. Vertailu osoittaa, että sotilasslangissa on paljon sanoja, jotka on muodostettu muokkaamalla yleiskielisen sanan äänneasua. Sotilasslangissa on muihin slangeihin verrattuna poikkeuksellisen vähän lainasanoja ja uusia keksittyä sanoja. Olen tarkastellut sotilasslangin semanttisia ominaisuuksia jakamalla aineiston kuvakieliset ilmaisut semanttisiin luokkiin Marjo Ahopellon (2011) kehittämää luokittelua hyödyntäen. Suurin osa sanoista on motivoinut kuvaamaan tarkoitteen ulkonäköä. Aineistossa on runsaasti myös ihmistarkoitteisia sanoja, jotka kuvaavat henkilön työtehtävää, hierarkkista asemaa, luonteenominaisuutta tai muuta ominaisuutta. Lisäksi aineistossa on tarkoitteen aiheuttamaa tunnetta kuvaavia sanoja sekä tarkoitteen tuotemerkistä tai tarkoitteeseen liittyvästä henkilöstä motivoituneita sanoja. Moni varusmies on sitä mieltä, että slangia käytetään, koska slangisanat ovat yleiskielen sanoja helpompia. Ne sisältävät asenteita ja suhtautumista asioihin ja henkilöihin. Lisäksi slangi piristää arkea, auttaa jaksamaan ja nostattaa yhteishenkeä. Myös muiden nokittelua ja omalla aselajilla ylpeilyä pidetään syinä slangin käytölle. Yksi tutkimuksen tavoitteista on selvittää sotilasslangin kehittymistä. Tarkastelen sitä vertaamalla aineistoni slangisanoja Simo Hämäläisen (1963), Antti Penttisen (1984) ja Jari Sivosen (1994) sotilasslangi-kokoelmiin. Vertailun perusteella voidaan todeta, että moni aineiston ilmaisu on ollut käytössä pitkään. Yli puolet aineiston sanoista on ollut käytössä vuonna 1994, ja iso osa sanoista on ollut käytössä vuonna 1984. Vanhoista sanoista noin puolet on merkitykseltään neutraaleja. Puolet sanoista on kuvakielisiä ilmaisuja ja merkitykseltään affektiivisia, mikä osoittaa, että myös affektiivinen sanasto voi säilyä pitkään. Tutkimuksen tulokset mukailevat pitkälti aiempia tutkimustuloksia, ja suurin osa tutkimuksen hypoteeseista toteutuu. Yllättävää tuloksissa on se, että aineistossa ei esiinny juuri lainkaan uusia keksittyjä sanoja, vaikka uuden sanan keksiminen on slangille tyypillinen sananmuodostuskeino.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jenna Säärelä, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.