Raskaudenaikainen alkoholialtistus ja jälkeläisen myöhempi alkoholin käyttö : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Mäkelä, Maija (2018-05-02)
Mäkelä, Maija
M. Mäkelä
02.05.2018
© 2018 Maija Mäkelä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805041582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805041582
Tiivistelmä
Raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen haitallisesta vaikutuksesta sikiöön on tutkittu eniten sikiön alkoholioireyhtymää (fetal alcohol syndrome, FAS) ja sen vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. Myös vaikutusta jälkeläisen käytöshäiriöihin ja psykiatrisiin sairauksiin on tutkittu, mutta tutkimuksia jälkeläisen alkoholin käytöstä on vain vähän. Tähän kirjallisuuskatsaukseen valittiin neljä tutkimusta, joissa oli tutkittu raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen vaikutusta jälkeläisen myöhempään alkoholin käyttöön sekä alkoholin aiheuttamiin ongelmiin.
Artikkelihaun kriteereiksi otettiin tutkimusten pitkittäisyys tai syntymäkohorttiaineisto, raskaudenaikainen alkoholialtistus sekä jälkeläisen alkoholin käyttö. Hakulausekkeena käytettiin seuraavaa: (”Longitudinal Studies”[Mesh] OR ”birth cohort”[All Fields]) AND (“Pregnancy”[Mesh] OR “prenatal”[All Fields]) AND (”Ethanol”[Mesh] OR ”Alcohol Drinking”[Mesh]). Haut suoritettiin PubMed-tietokannasta, joista viimeisin tehtiin 21.10.2016.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen sopivia tutkimuksia löytyi neljä. Kaikissa neljässä tutkimuksessa raskaudenaikaisella alkoholialtistuksella todettiin olevan yhteys jälkeläisen myöhemmän alkoholin käytön määrään; etenkin raskauden ensimmäisen kolmanneksen todettiin olevan sikiövaikutusten kannalta herkkää aikaa. Humalahakuinen juominen ensimmäisen kolmanneksen aikana lisäsi jälkeläisen riskiä alkoholiriippuvuuteen. Humalahakuisen juomisen raskausaikana todettiin lisäävän jälkeläisen alkoholin käyttöä enemmän kuin pienempien alkoholiannosten nauttimisen.
Raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen yhteyttä jälkeläisen alkoholin käytön todentamiseksi tekee haastavaksi sekoittavien tekijöiden moninaisuus ja todennäköinen alkoholialtistus myös lapsuusaikana, jolloin vaikutuksen rajaaminen pelkästään raskausaikaan on vaikeaa. On tärkeää huomata, että sikiöaikana tapahtunut altistuminen alkoholille vaikutti jälkeläisten elämään, vaikka FAS-kriteeristön oirekuva ei olisikaan täyttynyt. Tärkeää olisikin tunnistaa myös ne lapset, jotka ovat sikiöaikana altistuneet alkoholille vähäisemmissä määrin, jotta tukitoimet voidaan kohdistaa jo varhain oikeisiin henkilöihin.
Artikkelihaun kriteereiksi otettiin tutkimusten pitkittäisyys tai syntymäkohorttiaineisto, raskaudenaikainen alkoholialtistus sekä jälkeläisen alkoholin käyttö. Hakulausekkeena käytettiin seuraavaa: (”Longitudinal Studies”[Mesh] OR ”birth cohort”[All Fields]) AND (“Pregnancy”[Mesh] OR “prenatal”[All Fields]) AND (”Ethanol”[Mesh] OR ”Alcohol Drinking”[Mesh]). Haut suoritettiin PubMed-tietokannasta, joista viimeisin tehtiin 21.10.2016.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen sopivia tutkimuksia löytyi neljä. Kaikissa neljässä tutkimuksessa raskaudenaikaisella alkoholialtistuksella todettiin olevan yhteys jälkeläisen myöhemmän alkoholin käytön määrään; etenkin raskauden ensimmäisen kolmanneksen todettiin olevan sikiövaikutusten kannalta herkkää aikaa. Humalahakuinen juominen ensimmäisen kolmanneksen aikana lisäsi jälkeläisen riskiä alkoholiriippuvuuteen. Humalahakuisen juomisen raskausaikana todettiin lisäävän jälkeläisen alkoholin käyttöä enemmän kuin pienempien alkoholiannosten nauttimisen.
Raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen yhteyttä jälkeläisen alkoholin käytön todentamiseksi tekee haastavaksi sekoittavien tekijöiden moninaisuus ja todennäköinen alkoholialtistus myös lapsuusaikana, jolloin vaikutuksen rajaaminen pelkästään raskausaikaan on vaikeaa. On tärkeää huomata, että sikiöaikana tapahtunut altistuminen alkoholille vaikutti jälkeläisten elämään, vaikka FAS-kriteeristön oirekuva ei olisikaan täyttynyt. Tärkeää olisikin tunnistaa myös ne lapset, jotka ovat sikiöaikana altistuneet alkoholille vähäisemmissä määrin, jotta tukitoimet voidaan kohdistaa jo varhain oikeisiin henkilöihin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31652]