JultikaUniversity of Oulu repository

Tutkimukseni primaarilähteenä on Maria Vaaran Likaiset legendat. Teos on omaelämäkerrallinen kuvaus mielen sairaudesta, skitsofreniasta. Tutkimukseni aluksi kerron tutkimukseni tekoajankohdan kontekstista, jonka lisäksi taustoitan myös teoksen ilmestymisajankohdan kirjallisen kentän tapahtumia ja mielisairaiden hoidon pääpiirteitä. Tutkimuksessani konstruoin Vaaran teoksen hulluuden poetiikkaa, eli sitä, miten teoksessa on luotu hulluuden kuvausta kirjallisin keinoin. Hulluus värittää teosta kokonaisvaltaisesti: se on näkyvillä monipuolisesti niin teoksen muodossa kuin sisällössäkin. Tutkimuksessani analysoin teoksen peritekstit, jotka ohjaavat lukijan tulkintaa hulluuden kuvausta kohti. Myös hulluuteen liittyvä aihesanasto ankkuroi lukijan tulkintaa. Käsittelen tutkimuksessani kohdeteokseni päähenkilön osakseen saamaa stigmaa. Läpi tutkimukseni olen pitänyt eettiset kysymykset erityisen paljon pinnalla ajattelussani. Tutkimukseni keskiössä ovat päähenkilö Marian kokemat harhat sekä niiden kategorisointi ja tulkinta. Olen jakanut harhoja käsittelevän luvun viiteen alalukuun. Ensimmäinen alaluku käsittelee Raamattuun viittaavia hahmoja ja irrallisia, toinen alaluku ajallisia ja tilallisia siirtymiä sekä muodonmuutoksia, ja kolmas alaluku luontoharhoja ja personifikaatioita. Neljännessä alaluvussa käsittelen teoksen intertekstuaalisuutta ja yhteisen merkityspinnan hakemista. Viidennessä alaluvussa kokoan merkityksiä yhteen ja kokoan tulkintojani siitä, mitä ovat hulluuden poetiikka ja valta tässä teoksessa. Viimeisessä käsittelyluvussa analysoin teoksen värisymboliikkaa. Hulluuden lisäksi tutkimukseni toinen pääteema on valta ja sen ilmentymät kohdeteoksessani. Valta-aktit olen jakanut teoksen sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Ulkopuolista valtaa käyttävät esimerkiksi teoksen lukijat. Sisäistä valtaa käyttävät olen jaotellut teoksen sisäisiin mutta Marian ulkopuolisiin hahmoihin sekä Marian sisäisiin valtasuhteisiin. Ulkopuolen ja sisäpuolen välillä vallankäyttäjinä toimivat lisäksi yhteiskunta ja biovalta. Marian sisäisiä valtasuhteita olen analysoinut Sigmund Freudin psyykkisen persoonan jäsentymisen käsitteillä; tiedostamattomalla, minällä ja yliminällä. Lisäksi olen käyttänyt analyysissani Freudin unien tulkintaan liittyviä ilmiasuisen ja piilevän merkityksen käsitteitä. Vallan ja biovallan käsitteet nojaavat työssäni Michel Foucault’n teoretisointiin. Tutkimuksessani olen pyrkinyt käsittelemään teosta mahdollisimman laajalla otteella, mutta siitä huolimatta jatkotutkimusaiheita jäi valtavasti. Esimerkiksi yleisemmän hulluuden poetiikan konstruoiminen suomalaisista hulluutta kuvaavista teoksista olisi erittäin mielenkiintoista. Sekä kohdeteokseni analyysi että tutkimuskirjallisuus kertovat siitä, että hulluus toimii yhteiskunnan peilinä, ja siitä, että skitsofrenia on oikeastaan ymmärtämättömyyden ja yhteiskunnan sairaus. Käsitykset hulluudesta, todellisuudesta ja normaaliudesta ovat aina kontekstisidonnaisia ja muuttuvia. Vielä jääkin nähtäväksi, luetaanko Likaisia legendoja tulevaisuudessa hulluuden kuvauksena.