University of Oulu

Parisuhdenimitysten emäntä, muija ja vaimoke semantiikkaa

Saved in:
Author: Kynkäänniemi, Jenni1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Finnish Language
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805311980
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Kynkäänniemi, 2018
Publish Date: 2018-06-01
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Västi, Katja
Reviewer: Västi, Katja
Sivonen, Jari
Description:
Pro gradu -työssäni selvitän, millaisia merkityksiä kielenpuhujat hahmottavat emäntään, muijaan ja vaimokkeeseen parisuhteen näkökulmasta, sekä vertaan saamiani tuloksia sanakirjamääritelmiin. Lisäksi tarkastelen, eroavatko nais- ja miesinformanttien käsitykset toisistaan. Tutkimukseni lukeutuu suomen kielen leksikaalisen semantiikan tutkimukseen. Teoreettiseksi viitekehykseksi valitsin kognitiivisen lingvistiikan merkitysnäkemyksen. Tutkimusaineistoni koostui yhteensä sadasta suomea äidinkielenään puhuvan informantin kyselyvastauksesta, jotka keräsin Facebookissa jakamani julkisen linkin avulla. Kvalitatiivinen tutkimusotteeni perustui intuitiiviseen sisällönanalyysiin, jota täydensin kvantitatiivisin taulukkotuloksin. Tutkimani parisuhdenimitykset emäntä, muija ja vaimoke viittaavat tietyn ikäisiin parisuhteessa oleviin naishenkilöihin. Kyseiset nimitykset ovat affektiivisia sekä deskriptiivisiä, joten ne sopivat yleensä parhaiten epävirallisiin keskustelutilanteisiin. Emännän merkityksen kohdalla keskiössä ovat tarkoite itsessään — olion olemus ja toiminta — sekä vahva mielleyhtymä maaseutuympäristöön. Muijan kohdalla taas korostuvat affekti, tarkoitteen ja käyttäjien ominaisuudet, kuten ikä, sekä parisuhteen alkuvaiheet. Vaimoke-nimityksen käyttö näyttää määrittelevän lähes yksinomaan parisuhteen tilaa. Analyysin perusteella voidaan myös vetää yhteen, että emäntää ja vaimoketta pidetään toimeliaina ja huolehtivaisina puolisoina, kun taas muijaan liitetään parisuhteen osapuolena enemmän negatiivisia ominaisuuksia ja passiivisuutta. Emännän ja vaimokkeen käytöllä tavoitellaan usein huumoria, kun taas muija-nimitykseen huumoria ei liitetä. Käsitykset nimitysten sävyistä vaihtelivat. Esimerkiksi osa vastaajista saattoi pitää jotain nimitystä halventavana ja alentavana, kun taas osa naista kehuvana. Emäntä ja vaimoke näyttäytyvät kielenpuhujille pääasiassa myönteisessä tai neutraalissa sävyssä, kun taas muijan kohdalla mielipiteet sävystä jakautuvat kielteisen ja neutraalin välille. Tulosten vertaus sanakirjamääritelmiin osoitti, että etenkin yleiskieliset sanakirjat antavat tutkimistani nimityksistä varsin suppeita yleistyksiä ja hieman aikaansa jäljessä olevaa tietoa sekä puutteellisia tai vanhentuneita käyttöesimerkkejä. Naisten ja miesten käsitykset parisuhdenimitysten merkityksistä eivät analyysini perusteella eronneet toisistaan radikaalisti. Huomattavin ero oli havaittavissa naisten ja miesten motivaatiossa sekä tavassa vastata kyselyyn.
see all

Subjects:
Copyright information: © Jenni Kynkäänniemi, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.