University of Oulu

Anonyymi altruismi : altruismin evoluutiobiologisen määritelmän evoluutio Hamiltonista nykyhetkeen

Saved in:
Author: Yliranta, Ukko-Pekka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History of Science and Ideas
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805311994
Language: Finnish
Published: Oulu : U.-P. Yliranta, 2018
Publish Date: 2018-06-01
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pietikäinen, Petteri
Pipatti, Otto
Reviewer: Pietikäinen, Petteri
Kuukkanen, Jouni-Matti
Description:
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on altruismin käsitteen tieteellisen määritelmän muutos 1960-luvulta nykyhetkeen. Tutkielma keskittyy tarkastelemaan evoluutiobiologian alalla käytettyjä altruismin määritelmiä, ja altruismille rinnakkaisten ilmiöiden suhdetta altruismin evoluutiobiologisiin selityksiin. Tutkimusaineisto koostuu keskeisten altruismintutkijoiden, kuten William D. Hamiltonin ja Robert L. Triversin, tunnetuimmista altruismia käsittelevistä teoksista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin altruismin selittäminen on muuttunut historiallisesti, ja millä tavoin sen selittämisen muutos näkyy altruismin tieteellisessä määrittelytyössä. Tutkielmaan valitut metodit ovat aineiston luonteen vuoksi tekstien lähiluku ja sisällönanalyysi. Tutkielman päälähteitä ovat Robert Triversin Natural Selection and Social Theory — Selected Papers of Robert Trivers (2002), Frans de Waalin The Bonobo and the Atheist — In Search of Humanism among the Primates (2013), Cristopher Boehmin Moral Origins — The Evolution of Virtue, Altruism and Shame (2012), Richard Dawkinsin The Selfish Gene (1976) ja William D. Hamiltonin artikkelit ”The Evolution of Altruistic Behavior” (1963) ja ”The Genetical Evolution of Social Behaviour I & II” (1964). Tutkielman tuloksina selvisi, että vaikka altruismin itsensä määritelmä ei ole muuttunut evoluutiobiologian tutkimusalalla 50 vuoteen, niin altruismin käsitteen sisältämä ilmiökenttä on laajentunut merkittävästi. William Hamiltonin kokonaiskelpoisuutta hyödyntävä malli teki altruismista mitattavaa, ja selitti geneettiseen sukulaisuuteen perustuvan altruismin. Robert Triversin vastavuoroisuuden periaate tarjosi selityksen ei-sukulaisiin kohdistuvaan altruistisen käyttäytymisen evoluutiolle. Silti altruismin laajemmassa ymmärtämisessä on tutkijoiden välillä eroja. Hamilton ei pitänyt vastavuoroisuutta altruismina, sillä se perustuu pohjimmiltaan vaihtoon ja vastapalveluksen odotteeseen. Trivers ei pitänyt lähisukulaisten välistä altruistista käyttäytymistä altruismina, sillä hän katsoi sen perustuvan geenin itseään palvelevaan jatkuvuudentavoitteluun. Richard Dawkins selitti altruistisuuden perustuvan geenien ”ohilaukauksiin”, eli siihen että geenien toimintamallit tuottavat altruistisia tekoja osana kokonaisselviytymisstrategiaansa, ja joskus niiden aikaansaaman altruistisen käyttäytymisen kohteeksi sattuu ei-sukulainen. Altruismin evoluutiobiologinen määritelmä poikkeaa merkittävästi sen usein abstraktimmasta ja absoluuttisemmasta arkimerkityksestä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Ukko-Pekka Yliranta, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.