JultikaUniversity of Oulu repository

Olen pro gradu -tutkielmassani tutkinut oululaislukiolaisten käsityksiä Suomen murteista. Päätavoitteena minulla on ollut selvittää, miten hyvin oululaisnuoret paikantavat eri murteita ja sitä, miten he arvioivat murteiden kauneutta ja rumuutta. Lisäksi olen selvittänyt, miten hyvin oululaisnuoret tiedostavat kielensä murre-eroja ja vastaavatko heidän käsityksensä dialektologista tutkimustietoa. Tutkimukseni kuuluu kansanlingvistiikkaan ja kielikäsitysten tutkimukseen. Olen kerännyt tutkimusaineiston hyödyntämällä kuuntelutestiä ja kyselylomaketta. Tutkimukseni informantteja ovat Oulun normaalikoulun lukion toisen vuosikurssin 59 opiskelijaa, joille olen kuunteluttanut eri murteita puhuvien henkilöiden puhenäytteitä. Olen tutkinut murrekäsityksiä sekä suorin että epäsuorin menetelmin. Suoria menetelmiä tässä tutkimuksessa ovat olleet kyselylomakkeen avoimet kysymykset ja epäsuora menetelmä taas kuuntelutestit. Olen käyttänyt pääasiassa kvalitatiivista metodia, mutta aineistoa luokitellessani olen laskenut myös joitakin yksinkertaisia frekvenssi- ja prosenttilaskuja. Tutkimustulokseni osoittavat, että oululaislukiolaiset tunnistavat parhaiten Oulun ja Pellon ja heikoimmin pääkaupunkiseudun ja Lappeenrannan puhenäytteet. Odotuksenmukaisesti oululaislukiolaiset pitävät omaa murrettaan kauneimpana murteena. Lapin murre jakaa oululaislukiolaisissa mielipiteitä: se nousee esille useimmin ruminta puhekieltä selvitettäessä, mutta osa informanteista pitää Lapin murretta myös kauniina. Myös Etelä-Suomen puhekieli jakaa mielipiteitä. Vaikuttaisi siltä, että pääkaupunkiseudun puhekieli tai Stadin slangi herättää vastaajissa negatiivisempia tunteita kuin Etelä-Suomen puhekieli. Kuuntelutestissä positiivisimmin arvioidaan pääkaupunkiseudun ja Turun näytteet. Tulokset osoittavat, että esimerkiksi käsitys Turun murteen rumuudesta pohjautunee stereotypioihin. Negatiivisimpia arvioita kuuntelutestissä taas saavat Pohjois-Savon ja Kainuun puhenäytteet. Vastaajat nostavat näytteistä esille erilaisia murrepiirteitä, mutta käyttävät harvoin kielitieteellisiä termejä. Usein näyte on sijoitettu näytteessä kuultujen persoonapronominien perusteella.