University of Oulu

Arvottaminen rakennusperinnön hoidossa

Saved in:
Author: Tolonen, Miina1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312001
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Tolonen, 2018
Publish Date: 2018-05-31
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Hirviniemi, Helena
Ylimaula, Anna-Maija
Reviewer: Hirviniemi, Helena
Ylimaula, Anna-Maija
Herneoja, Aulikki
Soikkeli, Anu-Sisko
Sanaksenaho, Matti
Aarnio, Petri
Pihlajaniemi, Janne
Hirvonen-Kantola, Sari
Description:
Diplomityössä tutkitaan arvottamista rakennusperinnön hoidossa. Rakennusperinnön hoito on prosessi, jonka tavoitteena on kohteen arvojen säilyttäminen. Arvot ja arvottaminen ovat sidoksissa aikaan ja kulttuuriin. Suomen rakennusperinnön hoito on jatkumoa eurooppalaiselle rakennusperinnön vaalimiselle. Muutokset restaurointiperiaatteissa ja suhtautumisessa rakennuskannan säilyttämiseen ovat heijastumia siitä, miten rakennusperintöä on arvotettu. Rakennusperinnön hoidon varhaisia esimerkkejä löytyy varhaiskeskiajan Roomasta. Antiikin monumenttien korjaaminen liitti korjaajan antiikin sivistykseen. Renessanssin aikaan rakennusperinnön absoluuttisesta taidearvosta tuli antiikin ihailun myötä tietoisesti suojeltava arvo. Länsimaisen restaurointi- ja suojelukäsityksen synty on yhteydessä 1700-luvulla kehittyneeseen historiatietoisuuteen. Valistuksen aikana rakennusperintöä tarkasteltiin todisteena kulttuurien kehityskuluista. Romantiikan aikaan heräsi kiinnostus keskiaikaisen rakennusperinnön vaalimiseen, minkä myötä kehittyi erilaisia restaurointisuuntauksia. 1900-luvulla rakennusperinnön hoitoa suunniteltiin kansainvälisten sopimusten avulla sotien tuhojen seurauksena. Toisaalta modernistisilla kehitysteorioilla perusteltiin rakennusperinnön purkamista uuden tieltä. Suomessa rakennusperinnön hoidon kehitys seurailee Ruotsin kehitystä. Nykyään velvoite rakennusperinnön arvojen vaalimisesta on kirjattu Suomen lainsäädäntöön monella tasolla. Rakennusperintöä suojellaan pääasiassa kaavoituksella sekä suojelulaeilla ja -asetuksilla. Rakennusperinnön hoidon prosessia ja arvottamisen roolia tarkastellaan työssä kehitetyn prosessikaavion avulla. Prosessi koostuu neljästä vaiheesta: 1. Tahto: tavoitteiden ja lähtötietojen määrittely 2. Tutkimus: kohteen historian ja nykytilan tutkimus ja analysointi 3. Arvottaminen: arvottamiskriteerien määrittely ja kohteen arvottaminen 4. Toimenpiteet: toimenpiteiden määrittely, toteutus ja arviointi Prosessikaaviota soveltumista erityyppisiin hankkeisiin tutkitaan seuraavien tapausten kuvaamisen ja arvioinnin avulla: — Oulun ruutukaavakeskustan modernin rakennuskannan inventointi 2015–2016 — Kajaanin rauniolinna — asiakasturvallisuus ja käytettävyys 2016 — Louhisaaren kartanon kaakkoisen sivurakennuksen vesikattorakenteiden restaurointisuunnitelma 2017–2018.
see all

The diploma thesis addresses the assessment of values in the preservation of built heritage. The preservation of built heritage is a process. The main objective of the process has to be the preservation of the values related to the object. Values are relative, changeable and bound to each time and culture. Changes in restoration principles reflect changes in the perception of built heritage and its values. Some of the earliest examples of preservation of built heritage can be found in Rome in the Early Middle Ages. Ancient monuments were preserved in order to associate the preserver to the Antiquities. During Renaissance, the concept of art value became the key factor behind monument preservation. The modern, western approach to the preservation of built heritage evolved along with the modern society in the eighteenth century. In the Age of Enlightenment built heritage was seen as evidence of the natural developement of cultures. During the nineteenth century different restoration and conservation movements emerged particularly from the need and will to preserve Gothic built heritage. The preservation of built heritage in the twentieth century was defined by international agreements, since much of the European built heritage had been destroyed during wars. In addition, modernistic ideology of inevitable progress was used to justify the demolition of historic buildings. The historical development of preservation of the built heritage in Finland is parallel to that of Sweden. The current Finnish legislation obligates to preserve the values of built heritage on many levels. In Finland, buildings can be protected by means of urban planning and laws. The preservation of built heritage and the role of value assessment in it are examined with a process flowchart. The process consists of four phases: 1. Will: defining the objective of the process 2. Research: a history research and documentation of the object, analysing the data 3. Value assessment: defining the criteria for assessment, assessing the values of the object 4. Measures: defining, implementing and assessing measures The process flowchart was used to describe and evaluate the following case studies: — Inventory of the modern architecture in the centre of Oulu 2015–2016 — Kajaani castle ruins — user safety and funktionality 2016 — Restoration plan for the roof structures of the south-eastern side building of Louhisaari manor 2017–2018
see all

Subjects:
Copyright information: © Miina Tolonen, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.