JultikaUniversity of Oulu repository

Varhaiskasvatus on tällä hetkellä suuressa muutoksessa. Vuonna 2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki korvasi vuodesta 1973 voimassa olleen päivähoitolain. Tällä hetkellä varhaiskasvatuslaista on lähtenyt uusi luonnos lausuntokierrokselle. Uudessa varhaiskasvatuslaissa korostetaan erityisesti pedagogiikan merkitystä ja kiinnitetään huomiota muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstön nimikkeisiin. Lakimuutosten myötä voisi puhua myös päivähoidon alalla tapahtuvasta terminologisesta muutoksesta päivähoidosta varhaiskasvatukseksi. Varhaiskasvatuksen käsite on kuitenkin hyvin moniulotteinen käsite ja vaatii selvennystä erityisesti suurelle yleisölle. Kandidaatintutkielmani käsittelee varhaiskasvatuksen käsitteen määritelmää ja merkitystä 1980-luvun Suomessa. Kiinnostuin erityisesti Lastentarha-lehden kirjoitusten sisällöstä, ja käytin sitä päälähteenäni keskittyen vuosien 1981–1986 numeroihin. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Missä yhteydessä ja merkityksessä varhaiskasvatuksen käsitettä käytettiin Lastentarha-lehdissä vuosina 1981–1986? ja 2) Mitä asenteita ja aatteita käsitteen käytön taustalla on havaittavissa? Itse lähdeaineistoa kävin lävitse etsien alkuun ne kirjoitelmat, joissa on ylipäätään käytetty varhaiskasvatuksen käsitettä. Tämän jälkeen pyrin etsimään kirjoituksista, kuinka ja missä yhteydessä varhaiskasvatuksen käsitettä käytettiin niissä. Tämä työ on kasvatushistoriallinen tutkielma. Historian tutkimuksessa perehdytään tarkasti tutkittavaan aikakauteen ja sen ajan ilmiöihin. Historian tutkimuksen tärkein tekijä on lähdeaineisto ja itse tutkimusta tehdään lähdekriittisesti. Kasvatushistoriallinen tutkimus noudattaa historian tutkimuksen periaatteita, mutta sen luonne on usein pragmaattista eli nykyhetkeä palvelevaa. Tässä tutkielmassa käytin historiallisen tutkimuksen periaatteita ja metodeita luoden kuvan itse aikakaudesta varhaiskasvatuksen näkökulmasta ja tutkien lähteitä lähdekriittisesti. Tutkimustulokseksi tuli, että varhaiskasvatuksen käsitettä käytettiin varsin monipuolisesti ja vakiintumattomasti lehdessä. Se usein määriteltiin suhteessa peruskouluun: sen pohjana ja osana koulutusjärjestelmäämme. Varhaiskasvatuksesta puhuttiin myös kasvatuskäytäntönä, joka tarkoitti sekä kodin että päiväkodin antamaa kasvatusta. Tähän liittyi kuitenkin paljon ristiriitaisuuksia, sillä varhaiskasvatuksesta puhuttiin usein jonain asiana, mitä nimenomaan päivähoidon henkilökunta antaa lapsille. Varhaiskasvatus toimintana ja käytäntönä määriteltiin yleensä myönteiseen persoonallisuuden kehitykseen tähtääväksi toiminnaksi. Varhaiskasvatuksen käsitettä käytettiin myös usein sellaisissa kirjoituksissa, jotka liittyivät erityisesti lastentarhanopettajien koulutukseen. Tuolloin lastentarhanopettajien koulutus ei ollut vielä vakiintunut, ja esimerkiksi lastentarhanopettajaliitto halusi siitä kolmivuotisen koulutuksen, jota annettaisiin vain korkeakouluissa. Varhaiskasvatuksen käsitettä käytettiin myös orastavasti lastentarhanopettajien ammatti-identiteetin rakentamiseen ja alan arvostuksen nostamisen yhteydessä.