University of Oulu

Lapsuuden ja nuoren aikuisuuden aikaisten tekijöiden yhteys työttömyyteen järjestysasteikollisen vasteen regressiomallituksella analysoituna

Saved in:
Author: Kerkelä, Martta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Statistics
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, )
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312262
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Kerkelä, 2018
Publish Date: 2018-06-01
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Läärä, Esa
Reviewer: Sillanpää, Mikko
Läärä, Esa
Description:
Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan omien sosiaalisten ja terveyteen liittyvien tekijöiden kuin myös biologisten vanhempien sosiaalisten ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä työttömyyteen nuorilla aikuisilla. Työttömyyden syistä on tehty paljon tutkimusta ja tutkimukseen otettiin mukaan niin tunnettuja kuin tähän asti tuntemattomiakin mahdollisia riskitekijöitä laajasti. Tutkimuksen aineistona käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen aineistoa, joka sisältää kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet perinataalikaudesta selvinneet 59 476 henkilöä. Aineisto on rekisteripohjainen ja tutkimukseen kerättiin aineistoja monilta eri rekisterinpitäjiltä. Aineistosta rajattiin korotettua tai korkeinta vammaistukea nostaneet, yli vuoden seurannan aikana ulkomailla asuneet, kehitysvammaiset, kuolleet, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, työvoiman ulkopuolella 2012–2015 aikana olleet sekä ne, joilta puuttui asuintieto vuodelta 2012. Tutkimuksen aineisto sisältää 46 521 henkilöä, joista 55.6% (25 857) on miehiä ja 44.4% (20 664) naisia. Selittävät muuttujat rajattiin tapahtumiin ennen tutkimushenkilön 25-vuotissyntymäpäivää (1987–2012). Vasteena tutkimuksessa oli työttömyyspäivien kumulatiivinen summa 25–28-vuotissyntymäpäivien (2012–2015) väliseltä kolmen vuoden ajanjaksolta. Työttömyyspäivät luokiteltiin seitsemään luokkaan. Ensimmäinen luokka ei sisältänyt työttömyyspäiviä ja seuraavat kuusi luokkaa puolen vuoden jaksoissa siten, että ensimmäinen luokka sisälsi yhdestä päivästä puoleen vuoteen ja viimeinen luokka kahdesta ja puolesta vuodesta kolmeen vuoteen työttömänä olleet. Tilastollisena menetelmänä tutkimuksessa käytettiin järjestysasteikollisen vasteen regressiomallitusta. Vasteen jakauman perusteella malleihin sopivammaksi linkkifunktioksi valikoitui cloglog-funktio. Mallit sovitettiin miehille ja naisille erikseen lapsuudenaikaisilla biologisia vanhempia koskevilla tekijöillä sekä myös kaikilla selittävillä tekijöillä. Mallien tulosten perusteella tarkasteltiin myös erikseen yksittäisten muuttujien ennustettujen kumulatiivisten luokkatodennäköisyyksien vakioituja ja vakioimattomia jakaumia. Tutkimuksen perusteella vahvoja työttömyyden ennustajia ovat mielenterveyden häiriö, peruskoulun keskiarvo, toisen asteen koulutus, rikostuomio, asuinpaikkakunnan työllisyystilanne, työelämään astumisen ikä sekä se, onko vanhempi nostanut toimeentulotukea tutkimushenkilön lapsuudessa. Vanhempien terveyteen liittyvien muuttujien ja työttömyyden välillä ei löydetty yhteyttä.
see all

Subjects:
Copyright information: © Martta Kerkelä, 2018. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.